Suomalaisen terveydenhuollon palvelut eivät ole tasalaatuisia, vaan hoitokäytännöt voivat vaihdella paikkakunnittain sekä organisaatioittain ja jopa saman organisaation sisällä. Näyttöön perustuvan hoidon tavoitteena on yhdenmukaistaa hoitokäytäntöjä ja varmistaa, että kansalaiset saavat yhtäläistä, tasa-arvoista ja parasta mahdollista hoitoa.
Näytöllä tarkoitetaan parasta mahdollista saatavilla olevaa tietoa, jota käytetään potilaan hoidon ja palvelujen järjestämiseen. Tutkitun tiedon lisäksi siinä otetaan huomioon potilaan oma näkemys ja hoitohenkilöstön kokemustieto.
- Tänä päivänä luotettavaa tietoa kyllä on saatavilla, mutta uusi tieto siirtyy käytäntöön liian hitaasti ja sen näkyminen potilaan hoidossa saattaa kestää jopa vuosia. Toiminta- ja hoitokäytäntöjen muuttaminen edellyttää, että ammattilaiset muuttavat omaa toimintaansa, Hoitotyön tutkimussäätiön tutkimusjohtaja Arja Holopainen sanoo.
Hoitohenkilöstö hakee edelleen tietoa mieluummin kollegoilta kuin tutkimuksista, silloinkin, kun tutkimustietoa olisi tarjolla. Vie jopa 15 - 20 vuotta, ennen kuin tutkimustieto on käytössä kliinisessä päätöksenteossa. Samoin on arvioitu, että 85 % hoitotyöstä nojaa edelleen kokemukseen, intuitioon ja traditioihin. Oman ammattikunnan toimintatapojen oletetaan olevan yhtenäisiä, vaikka vain 15 % päätöksenteosta perustuu näyttöön ja tutkittuun tietoon.
Johtamisen merkitystä ei voi ohittaa
Johtamisen merkitystä ei voi ohittaa, kun tavoitellaan pysyvää muutosta hoitotyön toimintatavoissa.
- Yhtenäisten käytäntöjen kehittäminen edellyttää, että työyhteisöissä seurataan vastaavatko nykykäytännöt uusia suosituksia. Organisaation johdon tuen merkitys on kiistaton. Organisaatiokulttuuri voi joko estää tai tukea työntekijöiden mahdollisuuksia kehittää omaa ja työyhteisön toimintatapoja, Holopainen toteaa.
Ilman johdon tukea työyhteisön muutosvastarintaa lisää tuttujen ja turvalliseksi koettujen käytäntöjen muuttaminen. Työntekijät itse perustelevat hitautta toiminta- ja hoitokäytäntöjen kehittämisessä kiireellä, päivittäisellä työmäärällä ja työn vaativuudella sekä johdon ja työkavereiden tuen puutteella.
- Näyttöön perustuvien yhdenmukaisten toimintamallien kehittäminen on osa organisaation strategiaa ja hoitotyön johtajilla on tässä tärkeä rooli. Suomessa näyttöön perustuvan toiminnan edistäminen on kirjattu terveydenhuoltolakiin, Holopainen painottaa.
Esimerkki: Lääkehoidon suosituksista toimintaohjeisiin
Vanhusten lääkehoidossa esiintyi toistuvasti virheitä. Osastonhoitaja kutsui työntekijät kehittämisiltapäivään, jossa pohdittiin millaiset tekijät aiheuttivat lääkehoidossa vaihtelua. Havaittiin, että sairaanhoitajat pitivät joidenkin lääkkeiden kaksoistarkastusta työtoverin osaamisen aliarvioimisena ja hieman hävettävänä. Hoitotyön johtaja hankki lääkehoidon suosituksia työyksikön kehittämistoimintaan. Suosituksiin tutustumisen jälkeen yksikköön perustettiin työryhmä soveltamaan ne toimintaohjeiksi turvallisen lääkehoidon toteuttamista varten.
Uusi Fioca Oy:n kustantama Johda näyttö käyttöön hoitotyössä -kirja kuvaa näytön levittämiseen ja käyttöönottoon liittyviä kysymyksiä. Kirja on kirjoitettu erityisesti hoitotyön johtajien tueksi, mutta se soveltuu myös asiantuntijoiden sekä alan opettajien että opiskelijoiden käyttöön.
Johda näyttö käyttöön hoitotyössä. Arja Holopainen, Kristiina Junttila, Virpi Jylhä, Anne Korhonen, Salla Seppänen. ISBN 978-951-8944-54-9. Fioca Oy. 2013.
Kirjan kannen kuva liitteenä.
Lisätietoja:
Tutkimusjohtaja Arja Holopainen, Hoitotieteen tutkimussäätiö Hotus, [email protected], puh. 044 529 0058
Arvostelukappaleet ja haastattelupyynnöt
Fioca Oy, Markkinointisuunnittelija Mallu Salkonen, [email protected], puh. 044 529 0027
Fioca Oy on Suomen sairaanhoitajaliitto ry:n omistama koulutus- ja kustannusosakeyhtiö. Fioca tuottaa tietoa
sairaanhoitajan ammatillisen kehittymisen tueksi. www.fioca.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1