Vakava ja yllättävä kriisi haastaa viranomaiset monin eri tavoin. Varautuminen ja viranomaisten aktiivinen toiminta eri rooleissaan auttavat katastrofista selviytymisessä, sanoo LUT-kauppakorkeakoulun tutkijatohtori Anne Quarshie.
Laajamittaiset katastrofit koettelevat viranomaisten kykyä johtaa erilaisten organisaatioiden toimintaa. Yllättävät luonnonkatastrofit ja muut äkilliset kriisit vaativat usein tehokasta yhteistoimintaa ilman merkittävää valmistautumisaikaa.
”Hurrikaani Sandyn operaatio osoitti, että viranomaisten aktiivinen toiminta eri rooleissaan oli tärkeää. Perinteisten käytäntöjen lisäksi viranomaiset muun muassa tukivat ja edistivät yritysten ja toimitusketjujen pystyssä pysymistä, mikä onnistuikin paremmin kuin esimerkiksi hurrikaani Katrinan aikaan”, LUT-kauppakorkeakoulun tutkijatohtori Anne Quarshie.
Quarshie tutki New Jerseyn osavaltion viranomaisten rooleja ja käytäntöjä vuonna 2012 Yhdysvaltoihin iskeneen hurrikaani Sandyn aikaisessa katastrofiapu- ja pelastusoperaatiossa. Laajamittaista haastattelu- ja kenttätutkimustaan varten Quarshie haastatteli yhteensä 29 henkilöä 18:ta eri organisaatiosta. Näihin kuului muun muassa osavaltion viranomaisia, johtavia katastrofiapujärjestöjä sekä yksityisen sektorin toimijoita.
Vastaavia monimutkaisten humanitaaristen verkostojen kenttätutkimuksia on tehty maailmanlaajuisesti erittäin vähän.
Viranomaisilla kolme eri roolia
Tutkimuksessa havaittiin, että viranomaiset toimivat katastrofin aikana kolmessa pääasiallisessa roolissa: organisoijana, tukijana ja toimitusverkon jäsenenä.
Organisoijan roolissa viranomaiset pyrkivät aktiivisesti organisoimaan paitsi julkisen sektorin toimijoita, myös vaikuttamaan järjestöjen ja yksityisten yritysten mahdollisuuksiin vastata katastrofiin.
”He esimerkiksi kutsuivat useamman viikon ajaksi osavaltion komentokeskukseen paitsi keskeiset julkiset toimijat, myös katastrofiapujärjestöjen ja yritysmaailman kattojärjestöjen edustajat. Tämä auttoi pitämään kaikki kriittiset toimijat ajan tasalla tilanteen kehittymisestä ja koordinoimaan toimintaa tehokkaasti”, Quarshie kertoo.
Tukijan roolissa viranomaiset muun muassa välittivät tietoa sekä kouluttivat ja koordinoivat yhteistoimintaa. Viranomaisten tiivis yhteistoiminta yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa on oleellista myös yksittäisten ihmisten näkökulmasta.
”Kun ajantasainen tieto kulkee tehokkaasti ja merkittävä osa kaupoista ja palveluista pysyy pystyssä, yksittäiset henkilöt ja paikallisyhteisöt voivat itse varautua katastrofiin ja osaavat toimia kriisiolosuhteissa paremmin.”
Toimitusverkoston jäsenen roolissa viranomaiset pyrkivät turvaamaan omien toimitusketjujensa lisäksi myös kriittisten yksityisten toimijoiden toimitusketjut.
”Kun hurrikaani iski New Jerseyhin, tulvat ja sähkökatkokset kestivät jopa kaksi viikkoa, infrastruktuuri hajosi pahasti ja monet tavarat alkoivat loppua. Viranomaiset pyrkivät mahdollistamaan, että kriittiset toimijat saattoivat hankkia tavaraa ja rekkakuljetukset pääsivät perille.”
Viisi keinoa katastrofiin varautumiseen
Quarshien tutkimuksen tuloksista voi olla hyötyä myös muihin katastrofeihin varautumisessa niin kansainvälisesti kuin Suomessakin.
Paraikaa esimerkiksi koronavirus haastaa Suomen viranomaisten reagointia ja varautumista uudella tavalla. Ilmastonmuutos puolestaan lisää sään ääri-ilmiöiden riskiä myös Suomessa, mikä voi johtaa poikkeustilanteisiin.
Quarshien mukaan katastrofiin vastaamisessa viranomaisten kannattaa huomioida seuraavat asiat:
Anne Quarshie työskentelee LUT-kauppakorkeakoulussa tutkijatohtorina. Quarshien ja Rudolf Leuschnerin artikkeli ”Interorganizational interaction in disaster response networks: A government perspective” on vapaasti luettavissa Journal of Supply Chain Management –lehden kautta.
Linkki: https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1111/jscm.12225
Lisätietoja:
Anne Quarshie, tutkijatohtori, LUT-kauppakorkeakoulu
p. 050 433 2514, anne.quarshie(a)lut.fi
LUT-yliopisto
Puhdas energia, vesi ja ilma ovat elämän edellytyksiä, joihin me LUT-yliopistossa etsimme ratkaisuja tekniikan ja talouden osaamisella. Autamme yhteiskuntaa ja yrityksiä uudistumaan kestävästi. Kansainvälisessä tiedeyhteisössämme on 6 500 jäsentä. Kampuksemme sijaitsevat Lappeenrannassa ja Lahdessa.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1