Viljasadoksi arvioidaan 3,6 miljardia kiloa – kahden heikon vuoden jälkeen paluu keskinkertaiseen satoon on huojentavaa

Suomen viljasato on tämänhetkisten arvioiden mukaan 3,6 miljardia kiloa. Ohraa, kauraa ja vehnää saadaan huomattavasti edellisvuotta enemmän, sen sijaan ruissato jää keskimääräistä pienemmäksi. Hernesato on ennätyksellisen suuri.

Sadonkorjuu on nyt viljojen osalta loppusuoralla. Tämän hetken arviot varmistuvat loppuvuodesta, kun maatiloilta saadaan lopulliset satotiedot.

– Luonnonvarakeskuksen (Luke) satotilastokysely käynnistyy lokakuussa. Kyselyn perusteella valmistuu Suomen virallinen satotilasto, joka sinetöi satotiedot vuodelta 2022 yli 100-vuotiseen tilastohistoriaan, kertoo Luken tilastopalveluiden yliaktuaari Anneli Partala.

Ohrasato normalisoitui – satoarvio 1,4 miljardia kiloa

Suomen eniten viljelty vilja on ohra. Viime vuonna ohrasato oli pienin lähes 50 vuoteen, ja ohrapulaa koettiin sekä maatiloilla että teollisuudessa. Tänä syksynä ohrasato on jo pääosin korjattu, ja sen määrä kattaa kotimaisen normaalin käytön. Ohrasato on noin kolmanneksen suurempi kuin vuonna 2021.

1,2 miljardin kilon kaurasato olisi suurin viiteentoista vuoteen

Suomen toiseksi viljellyimmän viljan, kauran, sato on noin 50 prosenttia suurempi kuin viime vuonna. Noin 1,2 miljardin kilon kaurasato täyttää tyhjiksi vajonneet viljalaarit ja takaa kotimaisen kasvavan kauratarpeen. Myös kauran vientinäkymät näyttävät tänä vuonna valoisilta – kauran vienti on ollut vuosittain 300–400 miljoonaa kiloa.

Vehnäsato on suurin kolmeen vuoteen, ruissato ei kata kotimaista käyttöä                                                                          

Vehnäsato on hieman keskimääräistä satoa suurempi eli noin 870 miljoonaa kiloa. Viime vuodesta sato kasvoi lähes kolmanneksen.

Ruissatoarvio on samansuuruinen kuin viime vuonna eli vajaa 70 miljoonaa kiloa. Ruissato jää lähes viidenneksen keskimääräistä pienemmäksi, eikä kata vuosittaista kotimaista kulutusta. Rukiin tuonti onkin todennäköistä ennen ensi vuoden satoa.

Hernesato kaksinkertaistui – suurin sato Suomessa 100 vuoteen

Ruoka- ja rehuherneen satoarvio tälle vuodelle on lähes 90 miljoonaa kiloa. Määrä on suurin yli 100-vuotisen tilastointihistorian aikana ja kaksinkertainen vuoteen 2021 verrattuna.

Peltoherneen eli ruoka- ja rehuherneen viljelyala, noin 34 000 hehtaaria, on kasvanut parina viime vuonna yhtä suureksi kuin rypsiala ja yhtä suureksi kuin perunan ja sokerijuurikkaan viljelyala yhteensä. Peltoherneen lisäksi Suomessa viljellään noin 5 000 hehtaarilla tarhahernettä, jonka sadosta suurin osa on pakastehernettä.

Miten tilasto tehdään?

Luken satotilaston satoarviot perustuvat paikallisten ProAgria-keskusten asiantuntijoiden omilta alueiltaan antamiin arvioihin, jotka kuvaavat tilannetta syyskuun 19. päivänä. Kuntakohtaisten arvioiden pohjana ovat silmämääräiset havainnot sekä paikallinen asiantuntemus. Viljelykasvien pinta-alat perustuvat Ruokaviraston maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmän tietoihin. Satotilasto laajenee ja tarkentuu marraskuun 24. päivänä, jolloin Luke julkaisee alueittaisia satotietoja maatiloilta saatavien satotietojen perusteella. 

Tilasto: Satoarvio 2022, tilanne 19.9.2022

Lisätietoja:

Yliaktuaari Anneli Partala, Luke, puh. 029 532 6803, [email protected]