Vesisateet voivat olla kohta lumisateita yleisempiä arktisella alueella

Arktisella alueella sataa pian enemmän vettä kuin lunta. Muutos on tapahtumassa vuosikymmeniä aiemmin kuin oli ennustettu, kertoo tuore tutkimus.

Uusimmat ilmastomallit osoittavat sateiden määrän lisääntyvän jyrkästi arktisella alueella ja suurin osa sateista tulee vetenä. Kansainvälisen tutkijaryhmän tutkimustulokset on juuri julkaistu Nature Communications -lehdessä. Yksi kirjoittajista on Lapin yliopiston Arktisen keskuksen tutkimusprofessori Bruce Forbes.

Muutokset sateiden olomuodossa johtuvat ilmaston nopeasta lämpenemisestä ja merijään häviämisestä arktisella alueella. Seuraukset ovat merkittäviä, kuten lumipeitteen väheneminen, ikiroudan kiihtyvä sulaminen ja jokien lisääntyneen virtaaman aiheuttamat tulvat.

– Nämä kaikki vaikuttavat niin eläinten selviytymiseen kuin ihmisten toimeentuloon, sanoo johtava tutkija Michelle McCrystall Manitoban yliopistosta Kanadasta.

– Uudet mallit eivät voisi olla selvempiä sen suhteen, että jos ilmaston lämpenemistä ei pysäytetä, arktinen alue on tulevaisuudessa kosteampi. Aiemmin jäässä olleet meret muuttuvat avovesiksi ja sade korvaa lumen, jatkaa professori James Screen Exeterin yliopistosta.

Siirtymän vesisadevaltaiseen aikakauteen arktisella alueella ennustetaan tapahtuvan eri vaiheissa eri puolilla aluetta. Alueesta riippuen vesisateet lisääntyvät erityisesti tiettyinä vuodenaikoina, kuten syksyllä. Uudet mallit ennustivat muutosta vuosien 2050–2080 välille, kun taas vanhat mallit ennustivat tämän tapahtuvan vuosikymmeniä myöhemmin.

Lumen päälle tuleva vesisade haitaksi poroille

Tulevaisuudessa lisääntyy myös ilmiö, jossa vesisateet tulevat lumen päälle. Tämä hankaloittaa muun muassa porojen ja poronhoitajien elämää.

Lapin yliopiston Arktisen keskuksen tutkimusprofessori Bruce Forbes johtaa suurta EU-rahoitteista CHARTER-hanketta, joka keskittyy muun muassa tämän ilmiön ja sen seurausten tutkimiseen. Esimerkkejä talvisten vesisateiden aiheuttamista massiivisista tuhoista löytyy ennen kaikkea Venäjän arktiselta alueelta.

– Syksyn ja kevään kevyet sateet ovat korvautuneet tiheämmin esiintyvillä ja voimakkaammilla vesisateilla. Ilman jäähtyessä muodostuvat paksut jääkuoret estävät porojen ruoan hankkimisen ja seurauksena on ollut jopa kymmenientuhansien porojen nälkäkuolema, Forbes kertoo.

Poronhoitajien pyynnöstä tutkijat ovat selvittäneet tekijöitä, jotka johtavat talvisiin vesisateisiin, jotta he voisivat paremmin ennustaa missä ja milloin niitä esiintyy.

– Lisäruokinta on kallista ja se vaikuttaa eläinten käyttäytymiseen sekä lihan makuun, eikä se ole pitkäaikainen ratkaisu. Venäjän arktisella alueella elävät nenetsit jatkaisivat mieluiten ilman lisäruokintaa. Poronhoitajilla ja hallintovirkamiehillä on edessään vaikeita päätöksiä, kun tutkimuksen perusteella saadaan hälyttävää tietoa säiden ja ilmaston muuttumisesta tulevina vuosikymmeninä, Forbes jatkaa.

Tutkimusartikkelin kirjoittajat huomauttavat, että mikäli ilmaston lämpeneminen pysyy alle 1,5 asteessa, vesisateet eivät välttämättä muuttuisi dominoivaksi ainakaan kaikissa osissa arktista aluetta. Jos sen sijan nykyinen kehitys jatkuu ja saavutamme 3 asteen lämpenemisen vuosisadan loppuun mennessä, tämä siirtymä on todennäköinen.

Tutkimus on saanut tukea Kanadan, Euroopan unionin ja Ison-Britannian rahoittamista tutkimusohjelmista.

Kuvat:

Kuva 1: Arktisen alueen lisääntyvät vesisateet aiheuttavat monenlaisia ongelmia. Kuva: Lauren Candlish.

Kuva 2: Talvisten vesisateiden seurauksena syntyneet jääkerrokset lumipeitteessä hankaloittavat eläinten ravinnonsaantia. Kuva: Florian Stammler.

Lisätietoja:

Bruce Forbes
Tutkimusprofessori
Arktinen keskus, Lapin yliopisto
Arctic Centre, University of Lapland
bruce.forbes(at)ulapland.fi
040 847 9202