Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Tiede ja tutkimus » Väitös: Suomen komatiittiset Ni-Cu-PGE-malmit ja niiden karakteristiikka, PGE-sisältö ja synty

Oulun yliopisto

Väitös: Suomen komatiittiset Ni-Cu-PGE-malmit ja niiden karakteristiikka, PGE-sisältö ja synty

Tiedote.
Julkaistu: 22.02.2016 klo 10:09
Julkaisija: Oulun yliopisto

Vuonna 2006 arvioitiin, että noin 20 prosenttia maailman nikkelivaroista liittyy komatiittisiin Ni-Cu-PGE-sulfidiesiintymiin. Merkittävimmät esiintymät sijaitsevat Länsi-Australiassa ja Kanadassa. Suomessa komatiittisia Ni-Cu-PGE-malmeja on löydetty Itä- ja Pohjois-Suomen arkeeisilta ja paleoproterotsooisilta vihreäkivivyöhykkeiltä.

Väitöskirjassa on tutkittu Suomen komatiittisia kiviä ja niihin liittyviä Ni-Cu-PGE-sulfidiesiintymiä sekä vertailtu niitä muihin samankaltaisiin esiintymiin maailmalla. Väitöskirjassa on tarkasteltu kahdeksaa merkittävintä esiintymää Itä- ja Pohjois-Suomessa. Erityisesti huomiota on kiinnitetty niiden platinaryhmän alkuainesisältöön sekä malmien syntyprosesseihin. Tutkimuksessa saatua tietoa voidaan soveltaa esimerkiksi tämän tyyppisten malmien etsinnässä Suomessa ja lähialueilla.

Komatiitit ovat ultraemäksisiä laavoja, jotka ovat geokemialliselta luonteeltaan MgO- ja Cr-rikkaita sekä SiO2- ja TiO2-köyhiä. Lisäksi nämä kivet ovat rikastuneet nikkelin, kuparin ja platinaryhmän alkuaineiden (PGE) suhteen verrattuna esimerkiksi basaltteihin. Komatiitteja esiintyy tyypillisesti vihreäkivivyöhykkeiksi kutsutuilla, vulkaanisia kiviä sisältävillä vyöhykkeillä kaikilla mantereilla. Komatiittiset sulat ovat syntyneet syvällä vaipassa sen pitkälle menneet osittain sulamisen johdosta ja nousseet maanpinnalle muodostaen esimerkiksi laavajokikomplekseja.

Komatiittisen magmatismin huippukausi osui arkeeiselle (> 2500 milj. vuotta sitten) ja paleoproterotsooiselle kaudelle (1900-2500 milj. vuotta sitten), jolloin maapallon kuori oli vasta kehittymässä ja maapallon lämmöntuotanto oli paljon nykyistä voimakkaampaa. Purkautuessaan maanpinnalle komatiitit ovat hyvin kuumia ja omaavat alhaisen viskositeetin. Komatiittisten magmojen kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet tekevät niistä potentiaalisia muodostamaan suotuisissa olosuhteissa Ni-Cu-PGE-malmeja.

Väitöskirjatutkimuksissa tehdyt rikki-isotooppianalyysit osoittavat, että malminmuodostuksen avaintekijänä on rikkipitoisten sivukivien assimilaatio komatiittiseen magmaan, mikä johtaa rikin kylläisyyspisteen ylitykseen sulassa ja metallipitoisten sulfidien muodostumiseen sekä niiden kasautumiseen suotuisissa olosuhteissa hyödynnettäväksi esiintymäksi. Useat Suomen esiintymistä ovat merkittäviä, koska ne edustavat maailman laajuisesti harvinaisia PGE:n suhteen rikastuneita komatiittisia Ni-esiintymiä. Niiden korkeat PGE-pitoisuudet nikkelin ja kuparin lisäksi tuovat merkittävää lisäarvoa ajatellen esiintymien ekonomista merkitystä.

- - -

Filosofian maisteri Jukka Konnunaho väittelee Oulun yliopistossa 26.2.2016. Geologian ja mineralogian alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Komatiite-hosted Ni-Cu-PGE deposits in Finland: Their characterization, PGE content, and petrogenesis (Suomen komatiittiset Ni-Cu-PGE-malmit ja niiden karakteristiikka, PGE-sisältö ja synty). Vastaväittäjänä toimii professori emeritus Heikki Papunen Turun yliopistosta ja kustoksena professori Eero Hanski. Väitöstilaisuus alkaa Linnanmaalla luentosalissa GO101 kello 12.

- - -

Oppiarvo ja nimi:
Filosofian maisteri Jukka Konnunaho

Syntymäaika ja -paikka: 1974 Kurikka

Yo-tutkintovuosi ja koulu: 1994, Kurikan lukio

Nykyinen työpaikka:
Geologian tutkimuskeskus
029 503 4247

Tiedekunta ja laitos:
Kaivannaisalan tiedekunta, geologia
0294 480 000

Väittelijän yhteystiedot:
jukka.konnunaho@gtk.fi
029 503 4247

Väitöskirjan www-osoite: http://tupa.gtk.fi/julkaisu/erikoisjulkaisu/ej_092.pdf

Hae kategoriasta

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs