Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Tiede ja tutkimus » Väitös: Saamelaisten maat ja vedet kruunun uudistiloiksi

Oulun yliopisto

Väitös: Saamelaisten maat ja vedet kruunun uudistiloiksi

Tiedote.
Julkaistu: 11.01.2016 klo 13:59
Julkaisija: Oulun yliopisto

Lapin asutus- ja väestöhistoriaa sekä maaoikeudellisia kysymyksiä on tutkittu viime vuosikymmeninä runsaasti. Väitöstutkimus Saamelaisten maat ja vedet kruunun uudistiloiksi – Asutus ja maankäyttö Inarissa ja Utsjoella vuosina 1749–1925 tuo näkökulmaa lähemmäksi nykyaikaa. Se käsittelee eri saamelaisryhmien asutuksen ja maankäytön historiaa. Tutkimus osoittaa, kuinka eri saamelaisryhmien maankäytön muodot olivat elinkeinoihin sidottuja. Inarin ja Utsjoen kalastajasaamelaiset sekä alueen porosaamelaiset olivat luoneet omintakeisen tavan käyttää maita ja vesiä. Tutkimusajanjakson aikana saamelaisten perinteinen lapinkyläjärjestelmä purkaantui.

Saamelaiset perustivat uudistilansa vanhoille ikimuistoisista ajoista nautinnassaan olleille perintömailleen. Niiden käytöstä he maksoivat lapinveroa. Vain harvoin perustajat olivat saamelaisyhteisöjen ulkopuolelta. Saamelaiset pyrkivät suojelemaan maankäyttöoikeuksiaan perustamalla mailleen ensi vaiheessa niin sanottuja kalastustiloja. Ne olivat kuitenkin vain tilapäinen ratkaisu. Virkamiesten otettua aktiivisen roolin niin sanotuissa aluekatselmuksissa, asuttaminen kanavoitui uudistiloiksi. Uudistiloilla saamelaiset turvasivat riittävällä tavalla oikeutensa hallitsemiinsa maihin ja kalavesiin. Uudisasukkaiden toimeentulo perustui kalastukseen ja niittymaiden hyödyntämiseen.

Metsien arvon noustessa 1800-luvun loppupuolelta lähtien valtiovalta vahvisti otettaan Suomen pohjoisimmasta Lapista. Inarin hoitoalueen metsät siirtyivät metsähallinnon valvontaan ja valtion isännän ote maista vahvistui entisestään. Asukkaiden metsänkäyttöä alettiin rajoittaa. Uudistilojen perustaminen vaikeutui, sillä vain väliaikaiset uudistilat sallittiin. Asutus ohjattiin kruununmetsätorppiin ja oikeudet perinteiseen maankäyttöön heikkenivät entisestään.

Tutkimus perustuu laajaan lähdeaineistoon, jossa on läpikäyty muun muassa viranomaisten kirjeenvaihtoa ja käräjäpöytäkirjoja. Lait ja asetukset säädettiin yleensä koskemaan koko Lappia, mutta täytäntöönpano osoittautui usein ongelmalliseksi. Paikallisvirkamiehet yrittivät toteuttaa heille annettuja ohjeita, mutta joutuivat usein kysymään esimiehiltään neuvoja ongelmien ratkaisemiseksi. Kuvernöörit tarkensivat kirjeillään ohjeita, jolloin syntyi alueelle omintakeisia ratkaisuja.

- - -

Filosofian lisensiaatti Tarja Nahkiaisoja väittelee Oulun yliopistossa 15.1.2016. Historian alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Saamelaisten maat ja vedet kruunun uudistiloiksi. Asutus ja maankäyttö Inarissa ja Utsjoella 1749–1925 (The land and water areas of the Samito crown's settlements. Settlement and land use in Inari and Utsjoki in 1749–1925). Vastaväittäjänä toimii dosentti Jukka Nyyssönen Tromssan yliopistosta Norjasta ja kustoksena dosentti Matti Enbuske. Väitöstilaisuus alkaa Linnanmaalla Keckmaninsalissa (HU106) kello 12.

- - -

Oppiarvo ja nimi:
Filosofian lisensiaatti Tarja Nahkiaisoja

Syntymäaika ja -paikka: 1967 Ylitornio

Yo-tutkintovuosi ja koulu: 1986, Ylitornion yhteiskoulu

Nykyinen työpaikka:
Kajaanin kaupunki
044 7100 666

Tiedekunta ja laitos:
Humanistinen tiedekunta, historia
0294 483 300

Väittelijän yhteystiedot:
tarja.nahkiaisoja@kajaani.fi
040 5464 527

Väitöskirjan www-osoite: http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-952-62-1050-6

Hae kategoriasta

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs