Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Tiede ja tutkimus » Väitös: Puun ja turpeen polton lentotuhkien hyödyntämistutkimuksia

Oulun yliopisto

Väitös: Puun ja turpeen polton lentotuhkien hyödyntämistutkimuksia

Tiedote.
Julkaistu: 14.10.2016 klo 08:21
Julkaisija: Oulun yliopisto

Väitöstyössä tutkittiin puu- ja turveperäisten lentotuhkien hyödyntämiseen liittyviä kysymyksiä. Suomessa paperi- ja energiateollisuuden lentotuhkia muodostuu vuosittain suuria määriä. Aiemmin nämä tuhkat ovat päätyneet pääasiassa läjitykseen teollisuuden kaatopaikoille, mutta muuttunut jätelainsäädäntö kannustaa hyödyntämään tuhkia.

Väitöstyön alussa tutkittiin pajutuhkan soveltuvuutta lannoitteeksi. Paju on energiantuotannon kannalta lupaava kasvi, sillä se kasvaa nopeasti ja tuottaa paljon biomassaa. Pajutuhka soveltuisi lannoitteeksi hyvien ravinnepitoisuuksien ansiosta, mutta raskasmetalleista kadmiumin havaittiin rikastuvan tutkittujen pajulajien tuhkiin. Tämä johtuu joidenkin pajulajien taipumuksesta kerätä itseensä raskasmetalleja maaperästä. Asiaan tulisi kiinnittää erityishuomiota, kun valitaan pajulajeja energiantuotantoa varten, sillä kadmium heikentää pajutuhkien soveltuvuutta lannoitteeksi.

Seuraavaksi tutkittiin mahdollisuutta parantaa puu- ja turveperäisten lentotuhkien lujittumista sementtilisäyksen ja alkaliaktivoinnin avulla. Lujittumista voitaisiin hyödyntää esimerkiksi maarakentamisessa. Lujuuden kehityksen havaittiin riippuvan erityisesti reaktiivisen kalsiumin määrästä, mutta myös reaktiivisen piin, alumiinin ja rikin määrillä oli selvä vaikutus lujuuteen. Lisäksi tutkittiin voidaanko runsaasti raskasmetalleja sisältäviä tuhkia tehdä vaarattomiksi edellä mainituilla menettelyillä. Tutkitut menetelmät toimivat hyvin bariumin, kuparin, lyijyn ja sinkin stabiloinnissa.

Tuhkan hyödyntämistä sekä lannoitteena että maarakentamisessa säädellään omilla asetuksillaan, joissa asetetaan tarkkoja vaatimuksia tuhkien ravinne- ja raskasmetallipitoisuuksille. Lainsäädäntö määrää myös kemialliset menetelmät, joita pitoisuusmäärityksissä tulee käyttää. Väitöstyössä selvitettiin lainsäädännössä määrättyjen kemiallisten hajotusmenetelmien vaikutusta tuhkan hyödyntämispotentiaaliin. Hajotusmenetelmällä oli suuri merkitys erityisesti kaliumin pitoisuutta määritettäessä, mikä voi vaikuttaa tuhkan hyödynnettävyyteen lannoitteena.

Tuhkat sisältävät typpeä lukuun ottamatta kaikkia kasvien tarvitsemia ravinteita. Puhdistamolietteet puolestaan sisältävät runsaasti typpeä. Väitöstyön lopuksi tutkittiin mahdollisuutta rakeistaa tuhkaa lietteen ja kalkin kanssa. Tällaisia lannoiterakeita voitaisiin käyttää typen puutteesta kärsivien metsien ravinteiksi. Teknisesti yhteisrakeistus onnistui hyvin, mutta rakeisiin ei saatu riittävän korkeaa typpipitoisuutta.

- - -

Filosofian maisteri Janne Pesonen väittelee Oulun yliopistossa 21.10.2016. Fysikaalisen kemian alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Physicochemical studies regarding the utilization of wood- and peat-based fly ash (Puu- ja turveperäisen lentotuhkan hyödyntämiseen tähtääviä fysikaalis-kemiallisia tutkimuksia). Vastaväittäjänä toimii professori Raimo Alén Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena professori Ulla Lassi Oulun yliopistosta. Väitöstilaisuus alkaa Linnanmaalla OP-salissa (L10) kello 12.

- - -

Oppiarvo ja nimi:
Filosofian maisteri Janne Pesonen

Syntymäpaikka: Kärsämäki

Nykyinen työpaikka:
Oulun yliopisto, Kestävän kemian tutkimusyksikkö

Tiedekunta ja laitos:
Luonnontieteellinen tiedekunta, Kestävän kemian tutkimusyksikkö

Väittelijän yhteystiedot:
janne.pesonen@oulu.fi
044 277 5560

Väitöskirjan www-osoite: http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-952-62-1337-8

* * * * * * * * * *
Oulun yliopisto
Viestintä, markkinointi ja yhteiskuntasuhteet
PL 8000
90014 Oulun yliopisto
viestinta@oulu.fi
0294 484 091

Hae kategoriasta

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs