Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Tiede ja tutkimus » Väitös Oulun yliopistossa: Uusia tutkimusvälineitä autismin tunnistamiseen

Oulun yliopisto

Väitös Oulun yliopistossa: Uusia tutkimusvälineitä autismin tunnistamiseen

Tiedote.
Julkaistu: 27.01.2014 klo 13:00
Julkaisija: Oulun yliopisto

Uusia tutkimusvälineitä autismin tunnistamiseen

Autismikirjon diagnostisia kriteerejä uudistetaan parhaillaan. Tässä väitöstutkimuksessa kaikki Asperger-lapset ja osa autistisista lapsista olisi jäänyt ilman diagnoosia yhdysvaltalaisen psykiatrisen tautiluokituksen DSM-5 suunnitteluvaiheen kriteereillä. Sen vuoksi väitöstyössä annettiin ehdotuksia lopullisten kriteerien parantamiseksi. Väitöskirjan osatyö suunnitteluvaiheen kriteerien heikkouksista oli ensimmäinen maailmassa ja herätti vilkkaan, maailmanlaajuisen keskustelun ja uutisoinnin. Muissa maissa saatiin pian samansuuntaisia tutkimustuloksia. Yleisenä huolena oli autismikirjon henkilöiden jääminen palveluiden ulkopuolelle sekä syrjäytyminen, mikäli diagnoosia ei voitaisi jatkossa asettaa kaikille sitä tarvitseville. DSM-5 julkaistiin toukokuussa 2013, ja autismikirjon diagnostisia kriteerejä oli paranneltu siihen muun muassa tämän väitöstutkimuksen ehdotusten mukaisesti. Suomessa on käytössä WHO:n tautiluokitus, jonka uutta versiota ICD-11 odotetaan vuodelle 2015. ICD-11:een on syytä laatia DSM-5:n kanssa yhdenmukaiset autismikirjon häiriön kriteerit, jotta diagnostiikka säilyisi yhtenäisenä maailmanlaajuisesti. 

Autismi, Aspergerin oireyhtymä ja epätyypillinen autismi luetaan autismikirjon häiriöihin, jotka tunnistetaan käyttäytymispiirteistä. Autismikirjon henkilöillä sosiaalinen vuorovaikutus sekä eleiden ja ilmeiden käyttö ja tulkinta ovat puutteellisia tai poikkeavia. Kiinnostuksen kohteet tai leikki on heillä kaavamaista ja rajoittunutta.

Väitöstutkimuksessa selvitettiin autismikirjon häiriöiden esiintyvyys ja kohennettiin autismikirjon diagnostisia keinoja. Autismikirjon esiintyvyyden selvittelyssä kohderyhmänä oli kokonainen ikäluokka, tuhansia 8-vuotiaita lapsia Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueelta. Autismikirjon häiriö löytyi kahdeksalla lapsella tuhannesta. Esiintyvyys (0,84 %) on samaa luokkaa kuin muualla maailmassa. Autismi oli neljällä lapsella tuhannesta ja Aspergerin oireyhtymä kolmella tuhannesta. 

Autististen piirteiden tunnistamisessa käytetään seulontalomakkeita sekä haastattelu- ja havainnointimenetelmiä. Alun perin ruotsinkielisen autismikirjon seulontalomakkeen pisterajat määritettiin tässä väitöstutkimuksessa suomalaisille alakouluikäisille ja huomattiin, että pisterajat poikkeavat selvästi Ruotsissa määritetyistä. Suomalaislapsille parhaiten soveltuvat pisterajat saatiin yhdistämällä opettajan arviointi ja vanhempien arviointi. Lisäksi kansainvälisesti käytetyimmät autismin diagnostiset haastattelu- ja havainnointimenetelmät käännettiin suomeksi.

Väitöstutkimuksessa kartoitettiin myös samanaikaisten mielenterveyshäiriöiden esiintyvyyttä ja merkitystä autismikirjossa. Älykkyydeltään normaalitasoisilla autistisilla ja Asperger-lapsilla ja -nuorilla paljastui paljon psyykkistä sairastavuutta. Yli 70 prosentilla oli vähintään yksi samanaikainen mielenterveyshäiriö, ja monilla oli useita. Käytös-, ahdistuneisuus- ja unihäiriöt olivat tavallisimpia. Uhmakas käytös, masennus ja ahdistuneisuus heikensivät eniten näiden lasten ja nuorten toimintakykyä. Samanaikaiset mielenterveyshäiriöt on tärkeä tunnistaa autismikirjossa, jotta hoitoa ja kuntoutusta voidaan kohdentaa oikein henkilön elämänlaadun ja yhteiskuntaan sopeutumisen edistämiseksi. 

- - -

Lääketieteen lisensiaatti Marja-Leena Mattila väittelee Oulun yliopistossa 31.1.2014. Lastenpsykiatrian alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Autism spectrum disorders: an epidemiological and clinical study (Autismikirjon häiriöt: epidemiologinen ja kliininen tutkimus). Vastaväittäjänä toimii dosentti Maria Arvio Päijät-Hämeen keskussairaalasta Lahdesta ja kustoksena professori Irma Moilanen. Väitöstilaisuus alkaa lääketieteellisen tiedekunnan Leena Palotie -salissa (Aapistie 5 A) kello 12.

- - -

Väittelijän oppiarvo ja nimi:
Lääketieteen lisensiaatti Marja-Leena Mattila

Syntymäaika ja -paikka:
1957 Pello

Yo-tutkintovuosi ja -koulu:
1976 Pellon lukio

Perustutkintovuosi ja yliopisto:
1984 Oulu yliopisto

Nykyinen työpaikka:
Lääkärikeskus Mehiläinen Oulu, puh. 010 414 00
Asiantuntijalääkäri, Kela Oulu, puh. 020 634 11
Tutkijalääkäri, OYS lastenpsykiatrian klinikka, puh. 08 315 5231 ja 040 553 8306

Tiedekunta ja laitos:
Lääketieteellinen tiedekunta, kliinisen lääketieteen laitos, lastenpsykiatria
08 315 5231 ja 040 553 8306

Väitöskirjan URL: http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-952-62-0338-6

 

Hae kategoriasta

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs