Väitös Oulun yliopistossa: Onnistunut potilasohjaus vaatii hyviä tietoja ja taitoja

Potilaalla on lakisääteinen oikeus saada riittävästi hoitoonsa liittyvää tietoa. Riittävä tiedonsaanti on edellytys potilaan itsemääräämisoikeudelle ja hänen hoitamiselle yhteisymmärryksessä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Terveydenhuollon toimintana ohjaus on osa potilaan asianmukaista ja hyvää hoitoa. Yksikään palveluprosessi ei ole toimiva, ellei siihen sisällytetä potilasohjausta. Tiedetään, että potilaat eivät saa riittävästi hoitoonsa liittyvää tietoa.

Väitöstutkimuksessa selvitettiin onnistuneen potilasohjauksen toimintaedellytyksiä. Potilaan palveluprosessin kannalta hoitohenkilöstön ohjausvalmiudet, ohjauksen toteuttamiseen liittyvät olosuhteet ja ohjauksen toteuttaminen muodostavat toimintaedellytykset onnistuneelle potilasohjaukselle. Usein sama potilas käyttää sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon palveluja, joten onnistunut potilasohjaus edellyttää myös erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyötä.

Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin hoitohenkilöstön ohjausvalmiuksia ja ohjauksen toteuttamista kirurgisessa erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa. Lisäksi tutkittiin hoitohenkilöstön kokemuksia potilasohjauksen kehittämisestä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon hoitohenkilöstön yhteistyönä. Tutkimusaineistot kerättiin kyselylomakkeella ja haastattelulla.

Hoitohenkilöstön tiedot ja taidot olivat pääosin hyvää tasoa. Asenteet potilasohjausta kohtaan olivat myönteiset. Hoitohenkilöstö arvioi toteuttavansa ohjausta potilaslähtöisesti ja huomioiden potilaan tunteet. Erilaisia ohjausmenetelmiä hyödynnettiin vähän. Ohjaus tapahtui pääsääntöisesti suullisesti ja kirjallisesti. Jotta ohjausta voidaan antaa riittävästi, tarvitaan ohjaukselle riittävästi aikaa ja tiloja sekä ohjauksessa tarvittavaa välineistöä, kuten esittelymateriaalia tai ohjausvideoita. Tutkimustulosten perusteella hoitotyöntekijät tarvitsevat täydennyskoulutusta eri sairauksia sairastavien potilaiden hoidosta ja potilasohjauksesta.

Potilasohjauksen kehittäminen yhteistyössä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä tuotti myönteisiä tuloksia sekä kehittämistyöhön osallistuneiden että organisaatioiden kannalta. Kehittämistyö vahvistaa ohjausosaamista, mutta vaatii osallistujilta motivaatiota ja sitoutumista, yhteistyökykyä, avoimuutta ja keskinäistä arvostusta. Kehittämisyhteistyö lisää ammattilaisten ja organisaatioiden välistä yhteistyötä sekä parantaa tiedonkulkua potilaan hoitoprosessissa. Hoitojaksojen lyhentyessä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyön rooli korostuu, koska potilaan ohjaukseen käytettävä aika lyhenee. Suomalaisia hoitotieteellisiä tutkimuksia potilasohjauksen kehittämisestä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon hoitohenkilöstön kehittämisyhteistyönä ei ole tehty aikaisemmin, joten tuloksia voidaan hyödyntää potilaan hoidon laadun kehittämiseksi.

- - -

Terveystieteiden maisteri Kaija Lipponen väittelee Oulun yliopistossa 21.3.2014. Hoitotieteen alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Potilasohjauksen toimintaedellytykset (The operational preconditions of patient education). Vastaväittäjänä toimii professori Anna-Maija Pietilä Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena professori Helvi Kyngäs. Väitöstilaisuus alkaa lääketieteellisen tiedekunnan Leena Palotie -salissa (101 A), Aapistie 5 A, kello 12.

- - -

Oppiarvo ja nimi:
Terveystieteiden maisteri Kaija Lipponen

Syntymäaika ja -paikka:
1955 Perho

Yo-tutkintovuosi ja koulu:
1974, Vetelin lukio

Nykyinen työpaikka:
Oulun yliopistollinen sairaala
08 315 5562
050 3585513

Tiedekunta ja laitos:
Lääketieteellinen tiedekunta, terveystieteiden laitos
0294 480 000

Väitöskirjan www-osoite: http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-952-62-0372-0