Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Tiede ja tutkimus » Väitös Oulun yliopistossa: Naapurisuhteet heijastuvat saamen kielten paikannimissä

Oulun yliopisto

Väitös Oulun yliopistossa: Naapurisuhteet heijastuvat saamen kielten paikannimissä

Tiedote.
Julkaistu: 24.03.2014 klo 11:29
Julkaisija: Oulun yliopisto

Väitöskirjassa tutkittiin ja vertailtiin neljän saamen kielen: eteläsaamen, pohjoissaamen, inarinsaamen ja koltansaamen paikannimiä. Jokaista kieltä edusti yhden yhteisön paikannimikokonaisuus. Keskeisenä tutkimuskysymyksenä oli selvittää tutkittujen saamelaisyhteisöjen ja niiden naapureina asuvien enemmistöryhmien suhdetta paikannimien näkökulmasta. Laajemmassa perspektiivissä saamelaiset on usein asetettu alistuvan ja väistyvän vähemmistön rooliin, mutta tutkimuksen mukaan tämä ei ainakaan paikallistasolla pidä paikkaansa. Tulokset kertovat, että saamelaiset ovat olleet paikallisessa kontekstissa aktiivisia tekijöitä kieli- ja kulttuuriyhteisöjen välisten suhteiden luonteen muodostamisessa. He ovat omilla valinnoillaan joko tietoisesti sulkeneet tai avanneet kieltään ja kulttuuriaan enemmistöryhmille.

Tutkimus on ensimmäinen tässä laajuudessa tehty tutkimus, jossa vertaillaan eri saamen kielten paikannimiä. Tutkimuksessa selvitettiin nimien rakenne, sanaston alkuperää sekä valtakielisten rinnakkaisnimien ja saamenkielisten nimien suhdetta. Analyysien tuloksena havaittiin, että kaikkien tutkittujen saamen kielten paikannimet pohjautuvat samaan, todennäköisesti jo kantakielestä periytyvään nimenmuodostamistapaan. Myös suuri osa paikannimissä esiintyvistä maastoa kuvailevista sanoista esiintyy kaikissa kielissä.

Naapurikielten ja -kulttuurien vaikutusta tutkittaessa havaittiin selkeitä eroja eri yhteisöissä. Tutkittu eteläsaamelainen yhteisö on joutunut kovimman ulkopuolisen paineen kohteeksi, sillä samalla alueella on ollut skandinaavista asutusta jo ainakin myöhäiseltä rautakaudelta asti. Tämä käy ilmi myös paikannimistä, joihin on omaksuttu lainavaikutteita. Paikannimien rakenteessa on havaittavissa heikkoa skandinaavista vaikutusta, mutta sanastossa vaikutteita on melko paljon. Erityistä on kuitenkin, että nimien aiheissa valtaväestö ei tule esille. Tässä on kyse nimenantajayhteisön tietoisesta valinnasta. Muissa tutkituissa saamen kielissä rakenteessa ei ole lainkaan lainavaikutteita. Sanastossa ja aiheissa niitä on niukasti, mutta suunnilleen yhtä paljon kummassakin. Tämä kuvastaa sitä, että muut tutkitut yhteisöt ovat poimineet niukoista kontakteista itseään kiinnostaneita aineksia, mutta samanlaista vaikutteiden painetta kuin eteläsaamelaisalueella ei ole ollut.

Valtakielisen rinnakkaisnimen ja saamenkielisen nimen muodostamia nimipareja on erityisen paljon tutkituilla eteläsaamen ja inarinsaamen alueilla. Sen sijaan pohjoissaamen ja koltansaamen alueilla niitä on vain muutamia. Nimipareja tutkimalla voidaan tutkia myös nimenkäyttäjien välisiä suhteita. Eteläsaamelaisalueella valtakielisten ja saamenkielisten paikannimien suhde kertoo, että alueella on kaksi erillistä nimisysteemiä. Se heijastelee saamelaisen ja skandinaavisen yhteisön eristäytymistä toinen toisestaan. Tämä tulee esille esimerkiksi siten, että poikkeuksellisen monet samaan paikkaan viittaavat nimet ovat keskenään aivan erilaisia eivätkä esimerkiksi käännöksiä.

Inarinsaamen tutkimusalueella on nimipareja sekä inarinsaamen ja suomen, että inarinsaamen ja pohjoissaamen välillä. Inarinsaamen ja suomen nimipareista on havaittavissa, että alueen saamelaiset ovat kääntäneet paikannimet suomeksi. Taustalla on inarinsaamelaisille tyypillinen monikulttuurisuutta kunnioittava kulttuurinen ideologia, jossa halutaan jakaa omaa kulttuuria myös muille alueen asukkaille. Inarinsaamen ja pohjoissaamen suhde näyttäytyy nimipareissa mutkattomana: kielten läheinen sukulaisuus on mahdollistanut luontevan siirtymisen kielestä toiseen myös paikannimistön osalta.

- - -

Filosofian maisteri Taarna Valtonen väittelee Oulun yliopistossa 29.3.2014. Saamen kielen alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Kulttuurista onomastiikkaa. Neljän saamen kielen paikannimien rakenne, sanasto ja rinnakkaisnimet vähemmistö–enemmistö-suhteiden kuvastajina (Cultural onomastics. Place names in four Saami languages as mirrors of minority-majority relations: construction, vocabulary, and parallel names). Vastaväittäjinä toimivat professori Håkan Rydving (Bergenin yliopisto, Norja) ja professori Janne Saarikivi (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Ante Aikio. Väitöstilaisuus alkaa Linnanmaalla Keckmaninsalissa (HU 106) kello 12.

- - -

Oppiarvo ja nimi:
Filosofian maisteri Taarna Valtonen

Tiedekunta ja laitos:
Humanistinen tiedekunta, Giellagas-instituutti
050 308 0682
taarna.valtonen@student.oulu.fi

Väitöskirjan www-osoite: www.oulu.fi/giellagasinstituutti/node/17751

Hae kategoriasta

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs