Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Tiede ja tutkimus » Väitös Oulun yliopistossa: Lajienväliset informaatioverkostot: informaation hankinnan syyt ja seuraukset

Oulun yliopisto

Väitös Oulun yliopistossa: Lajienväliset informaatioverkostot: informaation hankinnan syyt ja seuraukset

Tiedote.
Julkaistu: 12.05.2014 klo 11:43
Julkaisija: Oulun yliopisto

Sosiaalinen informaationkäyttö on yleinen ilmiö eläinkunnassa, ja sitä tavataan aina hyönteisistä valaisiin. Yksilöt tarkkailevat ja kopioivat sekä lajitovereiden että toisen ekologialtaan samankaltaisen lajin yksilöiden käyttäytymistä erilaisissa tilanteissa, kuten pesäpaikan tai parittelukumppanin valinnassa. Sosiaalinen informaationkäyttö on adaptiivista eli sopeuttavaa ainoastaan ollessaan valikoivaa. Siksi on tärkeää selvittää kenen, koska ja ketä kannattaa kopioida, ja mitä ekologisia ja evolutiivisia seurauksia siitä koituu informaation lähteelle ja käyttäjälle. Tässä väitöskirjassa tutkittiin kokeellisesti informaation hankkijan (kirjosieppo) valikoivaa kopioimista ja siitä mahdollisesti johtuvaa informaation lähteen (talitiainen) vasta-adaptaatiota luonnonoloissa.

Symbolikokeilla selvitettiin, että talitiaisten lajinsisäinen kopiointi on iästä ja sukupuolesta riippuvaa, mutta informaationlähteen havaittu kelpoisuus ei vaikuta kopioinnin todennäköisyyteen. Kirjosiepot puolestaan kopioivat valikoivasti keinotekoisesti luotuja tiaisten mieltymyksiä pesäpönttöön kiinnitettyjä symboleja kohtaan, riippuen tiaisten havaitusta manipuloidusta kelpoisuudesta (munamäärästä pesässä). Siepot kopioivat tiaisia, joiden pesässä on paljon munia (13 munaa), ja rejektoivat tiaisia (valitsevat vaihtoehtoisen symbolin), joilla munia on vähän (5 munaa). Tarjoamalla kirjosiepoille vaihtoehtoisia pesäpönttöjä osoitettiin, että sieppojen luontainen mieltymys vallata ja rakentaa pesänsä toisten pesien päälle ei ole sosiaalisen informaationkäytön muoto, vaan se näyttää olevan pesänrakennuksen kustannusten minimointia. Playback-kokeilla osoitettiin, että talitiaisten munienpeittelykäyttäytymisellä on useita funktioita. Se on vasta-adaptaatio kirjosiepon informaatioloisintaa vastaan ja toimii mahdollisesti suojana kylmää vastaan. 

Väitöskirjan tulokset osoittavat, että eläinten käyttäytymisen paljastama sosiaalinen informaatio on resurssi, jota voidaan hyödyntää tai salata. Se on myös uudenlainen ekologinen ja evolutiivinen tekijä, joka vaikuttaa eliöyhteisöjen muodostumiseen ja lajien koevoluutioon. Lajienvälinen valikoiva sosiaalinen informaationkäyttö -hypoteesi haastaa nykyisen koevoluutioteorian. Se ennustaa, että informaatiota hyödyntävän lajin ja informaationlähteen ominaisuudet voivat joko samankaltaistua tai erilaistua, informaationlähteen havaittavasta menestyksestä riippuen.

- - -

Filosofian maisteri Olli Loukola väittelee Oulun yliopistossa 16.5.2014. Eläinekologian alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Information networks among species: adaptations and counter-adaptations in acquiring and hiding information (Lajienväliset informaatioverkostot: informaation hankinnan syyt ja seuraukset). Vastaväittäjänä toimii tohtori Elli Leadbeater (Royal Holloway, University of London, U.K.) ja kustoksena professori Arja Kaitala. Väitöstilaisuus alkaa Linnanmaalla Kuusamonsalissa (YB 210) kello 12.

- - -

Oppiarvo ja nimi:
Filosofian maisteri Olli Loukola

Syntymäaika ja -paikka:
1981 Seinäjoki

Tiedekunta ja laitos:
Luonnontieteellinen tiedekunta, biologian laitos
0294 480 000

Väittelijän yhteystiedot:
olli.loukola@oulu.fi

Väitöskirjan www-osoite: http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-952-62-0434-5

Hae kategoriasta

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs