Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Tiede ja tutkimus » Väitös: Myyttien Atlantis Uppsalassa: Ruotsin suurvalta-ajan historiaromantiikkaa

Oulun yliopisto

Väitös: Myyttien Atlantis Uppsalassa: Ruotsin suurvalta-ajan historiaromantiikkaa

Tiedote.
Julkaistu: 09.02.2015 klo 12:45
Julkaisija: Oulun yliopisto

Väitöskirjassa tarkastellaan 1600- ja 1700-lukujen ruotsalaisessa historiantutkimuksessa vallinnutta gööttiläistä historiankäsitystä, jossa valtakunnan muinaishistoria esitettiin loistokkaana kulta-aikana. Gööttiläisessä historiankirjoituksessa Ruotsin muinaiskuninkaiden väitettiin polveutuvan Nooan pojanpojasta, Maagogista, jota pidettiin yleisesti myös kansainvaellusajan sotaisten goottien kantaisänä.

Tutkimus pureutuu eritoten gööttiläisen historiankirjoituksen niin kutsuttuun hyperborealaiseen tutkimusperinteeseen, joka keskittyi muinaisen Ruotsin kulttuurin tutkimiseen. Vertailemalla antiikin kirjoituksia ja muinaisskandinaavisia kirjoituksia oppineet todistelivat ruotsalaisen muinaiskulttuurin edeltäneen jopa klassisen Kreikan sivistystä.

Tutkimusperinteen kukoistuskausi sijoittui ruotsalaisen itsevaltiuden aikakaudelle 1600–1700-lukujen vaihteeseen. Tällöin hyperborealainen muinaisuus esiintyi historiantutkimuksen ohella myös kuninkaallisissa symboleissa, seremonioissa, runoudessa ja arkkitehtuurissa. Osa näistä symboleista on yhä nähtävissä Ruotsin valtakunnan historiallisissa monumenteissa Tukholman ja Uppsalan katukuvassa.

Väitöskirjassa osoitetaan, että hyperborealainen tutkimusperinne oli yhtäältä poliittisen eliitin tukema ja toisaalta sivistyneistön laatima rakennelma. Samastamalla goottilaiset esi-isät klassisen kirjallisuuden hurskaiden hyperborealaisten kanssa oppineet korostivat muinaisten ruotsalaisten pehmeämpää puolta vastauksena mannereurooppalaisten humanistien näkemykseen gooteista klassisen sivistyksen tuhonneina barbaareina.

Väitöskirjan keskeinen havainto on, että hyperborealainen tutkimusperinne edusti varhaismodernia länsi- ja pohjoiseurooppalaista historiankirjoitusta, jossa tarunomaista muinaisuutta käytettiin tietyissä poliittisissa viitekehyksissä. Tutkimuksessa esitetään uutena havaintona, että Ruotsin kuninkaat Kaarle IX:stä aina Kaarle XII:een hyödynsivät käsityksiä valtakunnan gööttiläisestä ja hyperborealaisesta muinaisuudesta poliittisessa propagandassaan.

- - -

Filosofian maisteri Tero Anttila väittelee Oulun yliopistossa 14.2.2015. Aate- ja oppihistorian alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on The power of antiquity: the Hyperborean research tradition in early modern Swedish research on national antiquity (Muinaisuuden mahti. Hyperborealainen tutkimusperinne varhaismodernissa
ruotsalaisessa muinaistutkimuksessa). Vastaväittäjänä toimii filosofian tohtori Carl Frängsmyr Uppsalan yliopistosta ja kustoksena yliopistonlehtori Maija Kallinen. Väitöstilaisuus alkaa Linnanmaalla Kuusamonsalissa (YB210) kello 12.

- - -

Oppiarvo ja nimi:
Filosofian maisteri Tero Anttila

Tiedekunta ja laitos:
Humanistinen tiedekunta, aate- ja oppihistoria
0294 480 000

Väittelijän yhteystiedot:
tero.anttila@oulu.fi

Väitöskirjan www-osoite: http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-952-62-0714-8

Hae kategoriasta

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs