Väitös: Mielenrauhaa ja yhteistä hyvää – mindfulness voi auttaa työelämän kipukohdissa

Työelämässä mindfulness eli tietoinen läsnäolo hyödyttää työyhteisöä, ei vain yksilöä, ilmenee Laura Urrilan henkilöstöjohtamisen väitöstutkimuksesta. Kun henkilö käy mindfulness-koulutuksen, läikkyvät positiiviset vaikutukset työyhteisöön laajemmin.

– Mindfulnessia harjoittavat esihenkilöt ovat enemmän läsnä, osaavat antaa tilaa toisille, pyrkivät ymmärtämään toisten näkökulmia ja tunnetiloja sekä toimivat työyhteisöä hyödyttävillä tavoilla, sanoo perjantaina 9. joulukuuta Vaasan yliopistossa väittelevä Urrila.

Urrilan tutkimuksessa esihenkilöt osallistuivat kahdeksan viikon mittaiseen mindfulness-koulutukseen. Tutkimukseen osallistuneet kokivat, että yksinkertaiset mindfulness-harjoitukset ja -opit, kuten tietoinen hengittäminen, rauhoittavat mielikuvaharjoitukset ja myötätuntoinen asenne, auttavat vuorovaikutteisessa työssä ja kohtaamisissa tiimiläisten kanssa.

– Mielenkiintoista on, että moni esihenkilö aikoi oikopäätä jakaa oppimaansa ja teettää mindfulness-harjoituksia viikkopalavereissa ja kahdenkeskisissä tapaamisissa tiimiläisten kanssa, vaikka heillä itsellään ei ollut aiheesta aiempaa kokemusta, kertoo Urrila.

Mindfulness kiinnostaa johtajia

Mindfulnessista on viime vuosina kiinnostuttu etenkin johtajien ja johtajuuden kehittäjien keskuudessa. Johtajuudessa eli ihmisten johtamisessa on lähtökohtaisesti kyse toisten motivoinnista ja tarpeista huolehtimisesta.

Urrila selvitti väitöskirjassaan, voisiko mindfulness auttaa esihenkilöitä kehittymään toiseen suuntautuvassa johtajuudessa. Haastatellut esihenkilöt kertoivat halustaan turvata tiimiläistensä hyvinvointi, jaksaminen ja onnistumisen edellytykset työssä. Samalla he kertoivat johtamistyön moninaisista haasteista ja kipukohdista; monesti esihenkilöä painaa valtava työkuorma sekä vaikeudet työpaikan ihmissuhteissa ja tiimien toimivuudessa.

– Vaikuttaa siltä, että motivaatiota hyvään johtajuuteen usein on, mutta toimivat työkalut ovat hakusessa, Urrila tiivistää.

Kyky olla läsnä on osa hyvää johtajuutta – tietoisuutta voi harjoitella

Urrilan tutkimus vahvistaa, että kyky olla läsnä ja tietoinen kuuluu hyvään johtajuuteen, ja että sitä voi harjoitella. Johtajuuden kehittäminen on tunnetusti haastavaa, sillä se tapahtuu osana ihmisenä kypsymistä pitkän ajan kuluessa ja edellyttää itsereflektiota. Sanotaan, että johtajuus lähtee sisältä päin eikä tyhjästä kupista voi antaa toisillekaan.

Tutkimuksesta käy myös ilmi, että mindfulness edistää esihenkilön tietoisuutta itsestä sekä vahvistaa kykyä huolehtia omasta hyvinvoinnista ja kehittää itseään. Urrilan mukaan oma hyvä kokemus mindfulness-koulutuksesta ja mindfulnessin harjoittamisen koetuista hyödyistä vaikuttaa olevan tärkein ajuri mindfulnessin tuomisessa osaksi omaa johtajuustyyliä. Tutkimus tuokin esille näkökantaa, jonka mukaan tehokkain johtajuuden kehittämisen menetelmä on sellainen, jossa yhdistyy organisaation tarjoama tuki ja jatkuva tietoisuuden kehittymistä edistävä omaehtoinen harjoittelu.

Laura Urrila tutki 62 mindfulness-koulutukseen osallistuneen esihenkilön kokemuksia laadullisen ja pitkittäisen interventiotutkimuksen keinoin. Väitöskirjan aineisto käsittää 62 kirjallista ennakkotehtävää ja 62 intervention jälkeistä haastattelua. Urrilan väitöskirjan kolme artikkelia tuovat uutta tietoa mindfulness- ja johtajuuskirjallisuuteen lisäämällä ymmärrystä tietoisen läsnäolon merkityksestä johtajan sosiaalisten suhteiden tukena, ihmisten johtajina. Löydökset ovat erityisen hyödyllisiä johdon kehittämisinterventioita valitseville HR-päälliköille ja kehittämisammattilaisille.

Kuvateksti: Laura Urrila väittelee Vaasan yliopistossa 9. joulukuuta. Urrila on tarkastellut väitöskirjassaan, voiko mindfulness auttaa esihenkilöitä kehittymään. Kuva: Riikka Kalmi / Vaasan yliopisto

**

Tässä Lauran neljä tapaa harjoittaa mindfulnessia arjessa, joko yksin tai koko tiimin voimin:

1. Muodollinen mindfulness-harjoittelu. Salli itsesi pysähtyä ja hiljentyä paikoillesi tietyksi ajaksi kerrallaan. Voit tehdä niin ohjatun mindfulness-harjoituksen avulla tai vain ajastaa esimerkiksi viisi minuuttia oman luonnollisen sisään- ja uloshengityksen seuraamiseen. Hengitykseen keskittyminen on nopein ja helpoin tie rauhoittumiseen valveilla ollessa.
2. Epämuodollinen mindfulness-harjoittelu. Voit lisätä tietoista läsnäoloa normaaleihin arjen toimiin. Harjoittelet näin keskittymistä yhteen asiaan kerrallaan, ja vältät huomion hajautumista moneen asiaan yhtä aikaa. Arjen mindfulnessia parhaimmillaan voi olla se, että matkalla aamulla töihin havainnoi ympäristöään kaikin aistein.
3. Mindfulness-asenne. Voit suhtautua mahdollisimman ystävällisesti, myötätuntoisesti, hyväksyvästi ja uteliaasti itseen ja tilanteisiin, joissa kulloinkin olet. Suuntaa myönteisyyttä myös yhteisöön ja toisiin ihmisiin ympärilläsi. Jokainen voi tietoisesti valita, miten suhtautua eteen tuleviin haasteisiin ja pohtia, kuinka rakentavaa oma asennoituminen on.
4. Reflektointi eli tarkastelu. Voit nostaa oman mielen sisältöä tietoisuuden tasolle. Reflektointia voi harjoitella ”jututtamalla itseään”, kysymällä itseltään kysymyksiä tai kirjoittamalla päiväkirjaa tai muistiinpanoja ajatuksistaan, tunteistaan ja kokemuksistaan.

**

Väitöskirja

Urrila, Laura (2022). Be(com)ing other-oriented – The value of mindfulness for leaders and leadership development. Acta Wasaensia 499. Väitöskirja. Vaasan yliopisto.

Väitöskirja on luettavissa Vaasan yliopiston avoimesta julkaisuarkisto Osuvasta:

Julkaisun pdf

Väitöstilaisuus

KTM, FM Laura Urrilan väitöstutkimus “Be(com)ing other-oriented : The value of mindfulness for leaders and leadership development” tarkastetaan perjantaina 9.12. klo 12 Vaasan yliopiston Kurtén-auditoriossa.

Väitöstilaisuuteen voi osallistua myös etäyhteyden kautta (Zoom, salasana: 041031)

Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori emerita Iiris Aaltio (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena professori Liisa Mäkelä.

Lisätietoja

Laura Urrila, puh. 040 772 5065, sähköposti: [email protected]

Laura Urrila on syntynyt Tampereella vuonna 1979. Hän on suorittanut Bachelor of Arts -tutkinnon Englannissa Brightonin yliopistossa vuonna 2002 ja valmistunut Vaasan yliopistosta filosofian maisteriksi vuonna 2004 ja kauppatieteiden maisteriksi vuonna 2006. Urrila asuu Helsingissä ja toimii tällä hetkellä tutkimus- ja opetustehtävissä johtamisen akateemisessa yksikössä Vaasan yliopistossa. Hän on urallaan työskennellyt liikkeenjohdon konsulttina ja talouden asiantuntijatehtävissä.