Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Tiede ja tutkimus » Väitös: Kuvasarjakerronta haastavaa nuorille lapsille ja lapsille, joilla on kommunikoinnin häiriöitä

Oulun yliopisto

Väitös: Kuvasarjakerronta haastavaa nuorille lapsille ja lapsille, joilla on kommunikoinnin häiriöitä

Tiedote.
Julkaistu: 02.02.2015 klo 11:32
Julkaisija: Oulun yliopisto

Väitöstyössä tutkittiin tyypillisesti kehittyvien lasten ja lasten, joilla on kielellinen erityisvaikeus tai autismikirjon häiriö, kertovan puheen taitoja. Tutkimusmateriaalina käytettiin tekstitöntä kuvasarjaa, josta lasta pyydettiin kertomaan tarina. Tutkimus osoitti, että lasten kyky kertoa kuvasarjasta kehittyy 4–8 ikävuosien välillä, ja aktiivisinta kehitys näyttää olevan 4–5-vuoden iässä. Vanhemmat lapset tuottivat kertomuksia, jotka olivat sanamäärältään pidempiä sekä lauserakenteiltaan monimutkaisempia ja jotka sisälsivät tarkempia viittaussuhteita tarinan henkilöihin. Kokonaisuudessaan vanhempien lasten tuottamien tarinoiden merkityssisältö oli nuorempia lapsia kattavampi.

Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että lapset, joilla on diagnosoitu kielellinen erityisvaikeus, kokevat monenlaisia haasteita kuvasarjakerronnassa. Heidän kertomuksensa olivat tyypillisesti kehittyviin lapsiin verrattuna lyhyempiä, lauserakenteiltaan yksinkertaisempia ja sisälsivät vähemmän merkityssisältöä. Lapset, joilla on kielellinen erityisvaikeus, käyttivät vähemmän mielentiloihin liittyvää sanastoa, jolla viitataan henkilöiden ajatuksiin, tunteihin ja aikomuksiin, kuin verrokkilapset. Kielihäiriöisten lasten käyttämät viittaussuhteet tarinan henkilöihin olivat myös epätarkempia kuin tyypillisesti kehittyvillä lapsilla. Kertomuksen ymmärtäminen osoittautui niin ikään haastavaksi.

Tutkimuksessa todettiin myös autismikirjon lasten kerrontataitojen olevan osaltaan heikompia kuin tyypillisesti kehittyvien lasten. Lapset, joilla on autismikirjon häiriö, tuottivat kielellisesti monilta osin vastaavia kertomuksia kuin tyypillisesti kehittyvät lapset. Haasteet näkyivät sen sijaan kerronnan pragmaattisella puolella, sillä heidän kertomustensa tapahtumasisältö oli niukempi kuin verrokkilapsilla, kertomukset sisälsivät irrelevanttia tietoa ja kertomuksen ymmärtäminen oli haastavaa.

Suomalaislasten kerronnan taitoja ei ole aiemmin näin kattavasti tutkittu. Kerronnan ja itseilmaisun vaikeudet voivat aiheuttaa laaja-alaisia oppimisvaikeuksia sekä syrjäytymisvaaraa. Näin ollen kerronnan ydinongelmien tunnistaminen ja kuntoutuksen aloittaminen mahdollisimman varhain on ensiarvoisen tärkeää. Tyypillisten kehityslinjojen tunnistaminen on oleellista, koska vain siten voidaan tehdä päätelmiä myös siitä, mikä kertovan puheen kehityksessä on viivästynyttä tai mahdollisesti jopa poikkeavaa.

Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää suunniteltaessa suomenkielistä kerrontatestiä puheterapeuttien käyttöön. Lisäksi tutkimus osoitti, että kerronnan vaikeudet kuuluvat sekä kielelliseen erityisvaikeuteen että autismikirjoon. Kielellisessä erityisvaikeudessa haasteet ovat laaja-alaisemmat, kun taas autismikirjossa kerronnan vaikeus näkyy lähinnä pragmaattisella puolella. Nämä piirteet tulisi huomioida lasten tehokasta puheterapeuttista kuntoutusta suunniteltaessa.

- - -

Filosofian maisteri Leena Mäkinen väittelee Oulun yliopistossa 6.2.2015. Logopedian alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Narrative language in typically developing children, children with specific language impairment and children with autism spectrum disorder (Kertova kieli tyypillisesti kehittyneillä lapsilla sekä lapsilla, joilla on kielellinen erityisvaikeus tai autismikirjon häiriö). Vastaväittäjänä toimii professori Anna-Maija Korpijaakko-Huuhka Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Sari Kunnari. Väitöstilaisuus alkaa Linnanmaalla Keckmaninsalissa (HU106) kello 12.

- - -

Oppiarvo ja nimi:
Filosofian maisteri Leena Mäkinen

Syntymäaika ja -paikka:
1982 Kemi

Yo-tutkintovuosi ja koulu:
2001, Kemin Lyseon lukio

Tiedekunta ja laitos:
Humanistinen tiedekunta, logopedia
0294 480 000

Väittelijän yhteystiedot:
leena.makinen@oulu.fi
045 675 3017

Väitöskirjan www-osoite: http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-952-62-0698-1

Hae kategoriasta

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs