Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Tiede ja tutkimus » Väitös: Kollageeni XVIII ja VEGF-D säätelevät ihon okasolusyövän kehittymistä

Oulun yliopisto

Väitös: Kollageeni XVIII ja VEGF-D säätelevät ihon okasolusyövän kehittymistä

Tiedote.
Julkaistu: 05.08.2014 klo 10:57
Julkaisija: Oulun yliopisto

Syövän kasvuun ja leviämiseen vaikuttavat lukuisat eri tekijät kuten kasvaimen veri- ja imusuonten uudismuodostus, sen mikroympäristö tulehdussoluineen ja kasvainfibroblasteineen sekä kasvainsoluja ympäröivän sidekudoksen proteiinit. Ihon okasolusyöpä on ihon keratinosyyttien eli sarveissolujen pahanlaatuinen kasvain, joka tyypillisesti syntyy ihon valovaurion seurauksena. Sen ilmaantuvuus on kasvussa maailmanlaajuisesti.

Tämän väitöskirjatyön tavoitteena oli lisätä tietämystä tekijöistä, jotka säätelevät okasolusyövän kehittymistä keskittyen erityisesti imusuonten muodostumiseen ja tulehdusvasteeseen. Työssä selvitettiin kahden tyvikalvokollageenin XV ja XVIII sekä verisuonikasvutekijä D:n (VEGF-D) tehtäviä ihosyövän kehittymisessä.

Kollageeni XVIII on verisuonten sisäpinnan ja useimpien epiteelirakenteiden tyvikalvojen rakennekomponentti. Sen sisältämä endostatiini on tehokas veri- ja imusuonten uudiskasvua estävä tekijä. Kollageeni XV muistuttaa rakenteellisesti tyypin XVIII kollageeniä ja myös sillä on suonten uudismuodostumista säätelevä osa. Imusuonten uudismuodostukseen vaikuttava VEGF-D kuuluu veri- ja imusuonten muodostusta säätelevään VEGF-perheeseen.

Väitöskirjatyössä ihmisen normaali-ihoa, okasolusyövän esiasteita ja syöpänäytteitä tarkasteltiin erilaisin värjäyksin, ja kollageenien XV ja XVIII ilmentymisissä havaittiin eroja näissä näytteissä. Kollageeni XVIII ilmeni esimerkiksi levyepiteelikarsinooman syöpäsoluissa, kun taas kollageeni XV värjäytyi ihosyövän kasvainfibroblasteissa. Lisäksi näiden kahden kollageenin signaali oli vahva normaali-ihon verisuonissa, mutta kollageeni XVIII katosi verisuonten tyvikalvolta pahanlaatuisimmissa ihosyövissä.

Kollageeni XVIII:n tehtäviä okasolusyövän kehittymisessä tutkittiin käyttämällä kemiallista DMBA-TPA -ihosyöpämallia kollageeni XVIII suhteen poistogeenisillä hiirillä. Näillä hiirillä havaittiin muun muassa olevan muutoksia luontaisen immuniteetin vasteessa ja imusuonten muodostumisessa, sekä kasvainten ja solukuolemaan menevien keratinosyyttien määrässä verrattuna verrokkihiiriin.

VEGF-D:n spesifisiä rooleja ihokasvaimen muodostumiselle ei ole aikaisemmin tutkittu. VEGF-D:n suhteen muunneltuja hiiriä altistettiin DMBA-TPA-mallille, jolloin VEGF-D:n ylituoton havaittiin vaikuttavan kasvaimen kasvuun ja tulehdusvasteeseen sekä imusuonten ja etäpesäkkeiden muodostumiseen.

- - -

Lääketieteen lisensiaatti Hanne-Kaisa Honkanen väittelee Oulun yliopistossa 8.8.2014. Biokemian ja molekyylilääketieteen alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Tumour microenvironment of skin squamous cell carcinoma. Expression and roles of collagens XV and XVIII, and VEGF-D in skin carcinogenesis (Levyepiteelikarsinooman mikroympäristö. Tyypin XV ja XVIII kollageenien sekä VEGF-D:n ekspressio ja roolit ihon karsinogeneesissä). Vastaväittäjänä toimii professori Cord Brakebusch (Biotech Research and Innovation Centre, Kööpenhaminan yliopisto, Tanska) ja kustoksena dosentti Ritva Heljasvaara. Väitöstilaisuus alkaa lääketieteellisen tiedekunnan luentosalissa F101 (Aapistie 7) kello 12.

- - -


Oppiarvo ja nimi:
Lääketieteen lisensiaatti Hanne-Kaisa Honkanen

Tiedekunta ja laitos:
Biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunta
0294 480 000

Hae kategoriasta

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs