Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Tiede ja tutkimus » Väitös: Huuli- ja suulakihalkioihin liittyviä näkökohtia Pohjois-Suomessa

Oulun yliopisto

Väitös: Huuli- ja suulakihalkioihin liittyviä näkökohtia Pohjois-Suomessa

Tiedote.
Julkaistu: 14.12.2015 klo 11:17
Julkaisija: Oulun yliopisto

Suomessa syntyy vuosittain noin 130 halkiolasta. Huuli- ja suulakihalkiot ovat yleisimpiä synnynnäisiä päänalueen epämuodostumia. Halkio voi aiheuttaa syömis-, ulkonäkö-, korva-, puhe-, hampaisto- ja purentaongelmia. Sosiaaliset ja psyykkiset ongelmat ovat myös mahdollisia.

Tämä retrospektiivinen tutkimus esittelee huuli- ja suulakihalkiopotilaisiin liittyviä näkökohtia Pohjois-Suomen alueella käsitellen halkioiden epidemiologiaa, puheenparannusleikkauksen tarvetta, suulaen sulkuleikkauksen jälkeisten jäännösaukkojen (fisteleiden) määrää sekä kuulotuloksia. Tutkimusmateriaali koostui 214 halkiopotilaasta, jotka olivat hoidossa Oulun yliopistollisessa sairaalassa vuosina 1998–2011.

Tutkimuksessa suulakihalkion havaittiin olevan yleisin halkiotyyppi, huulisuulakihalkion ollessa toiseksi yleisin ja huulihalkioita ilmeni vähiten. Suulakihalkio todettiin useammin tytöillä ja huulisuulakihalkio oli puolestaan yleisempi pojilla. Huulisuulakihalkio oli useimmiten vasemmalla puolella.

Halkion korjausleikkauksen jälkeen puheenkehitystä seurataan. Suulakihalkiopotilailla puhe voi olla epäselvempää ja nenäsointisempaa kuin muilla ikätovereilla. Puheen parantamiseksi voidaan puheterapian lisäksi tarvita puheenparannusleikkausta. Tutkimusaineistossa puheenparannusleikkauksen tarvitsi 21 prosenttia suulakihalkiopotilaista. Leikkauksen tarve oli merkittävästi yleisempi tytöillä kuin pojilla. Huulisuulakihalkiopotilaat tarvitsivat puheenparannusleikkausta todennäköisemmin kuin potilaat, joilla oli pehmeän tai kovan suulaen halkio.

Suulaen ensileikkauksen jälkeisten suulaen fisteleiden kokonaisilmaantuvuus oli 9,6 prosenttia. Huulisuulakihalkiopotilaille todettiin kehittyvän todennäköisemmin suulaen sulkuleikkauksen jälkeinen fisteli kuin suulakihalkiopotilaille. Aineistosta tutkittiin myös vaikuttaako suulakihalkion vaikeusaste ja suulaen kirurginen sulkutekniikka välikorvan ilmastointiputkien laittotiheyteen tai halkiopotilaiden kuuloon. Edellä mainituilla tekijöillä ei todettu olevan merkittävää vaikutusta. Halkiopotilaiden kuulon todettiin paranevan iän myötä.

- - -

Hammaslääketieteen lisensiaatti Riitta Lithovius väittelee Oulun yliopistossa 18.12.2015. Suu- ja leukakirurgian alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Aspects of cleft lip and palate from Northern Finland (Huuli- ja suulakihalkioihin liittyviä näkökohtia Pohjois-Suomessa). Vastaväittäjänä toimii professori Timo Peltomäki Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori George Sandor. Väitöstilaisuus alkaa Kontinkankaalla Leena Palotie -salissa (101A), Aapistie 5A, kello 12.

- - -

Oppiarvo ja nimi:
Hammaslääketieteen lisensiaatti Riitta Lithovius

Tiedekunta ja laitos:
Lääketieteellinen tiedekunta, hammaslääketieteen laitos/suu- ja leukakirurgia
0294 480 000

Väittelijän yhteystiedot:
040 7440 615
riitta.lithovius@gmail.com

Väitöskirjan www-osoite: http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-952-62-1063-6

Hae kategoriasta

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs