Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Tiede ja tutkimus » Väitös: Biomassa voi korvata fossiilisia energialähteitä raakaraudan tuotannossa

Oulun yliopisto

Väitös: Biomassa voi korvata fossiilisia energialähteitä raakaraudan tuotannossa

Tiedote.
Julkaistu: 19.01.2015 klo 14:05
Julkaisija: Oulun yliopisto

Noin 70 prosenttia maailmassa tuotetusta teräksestä valmistetaan integroidulla masuuni-konvertteri reitillä, joka perustuu neitseellisten raaka-aineiden käyttöön. Masuuniprosessissa käytetään suuri määrä fossiilisia, lähinnä hiilipohjaisia pelkistimiä, jotka aiheuttavat hiilidioksidipäästöjä ilmakehään. Fossiilisia hiilidioksidipäästöjä voidaan teräksenvalmistuksessa vähentää uusilla teknologioilla tai siirtymällä uusiutumattomista energialähteistä uusiutuviin. Biomassasta valmistetut pelkistimet eli biopelkistimet voisivat olla yksi mahdollinen keino alentaa masuunipohjaisen teräksenvalmistuksen ominaispäästöjä.

Väitöstutkimuksessa tarkastellaan biopelkistimien käytön teknistaloudellista potentiaalia masuunikäytössä ja aikaansaatavia hiilidioksidipäästövähenemiä laskennallisin keinoin eri systeemirajauksilla. Työssä keskitytään tarkastelemaan biopelkistimien hyödynnettävyyttä lähinnä Suomen tasolla, vaikka käytetyt tutkimusmetodit ovat sovellettavissa myös laajemmin. Väitöskirjassa arvioidaan biopelkistimien metallurgisia ominaisuuksia, niiden vaikutusta masuuniprosessiin ja laajemmin muihin terästehtaan prosesseihin, pääpainon ollessa saavutettavan CO2-päästövähenemän tarkastelussa. Työssä tarkastellaan myös biopelkistimien valmistuksen CO2-päästöjä, energiankulutusta ja tuotantokustannuksia sekä energiapuun saatavuutta biopelkistimien tuotantoon.

Väitöstyössä saatiin selville, että biopelkistimillä voidaan korvata merkittävä osuus masuunipohjaisessa raakaraudan tuotannossa käytettävistä fossiilisista pelkistimistä. Suurin fossiilisten pelkistimien korvaavuus masuunissa saavutetaan käyttämällä puuhiili-injektiota. Työssä tarkasteltujen biopelkistimien; torrefioidun puun, puuhiilen ja Bio-SNG:n hiilijalanjälki on varsin maltillinen verrattuna fossiilisiin pelkistimiin ja niiden tuotanto on energeettisesti järkevää. Näin ollen teräksen tuotannon fossiilisia hiilidioksidipäästöjä voidaan laskea merkittävästi.

Biopelkistimien taloudellinen kannattavuus verrattuna fossiilisiin pelkistimiin on tällä hetkellä heikko, mutta kilpailukykyinen verrattuna muihin CO2-päästöjen vähennyskeinoihin, kuten hiilidioksidin talteenottoon ja -varastointiin. Tulevaisuuden energiapolitiikan myötä biopelkistimien kilpailukyky voi parantua fossiilisiin pelkistimiin nähden. Energiapuun saatavuus biopelkistimien valmistukseen on suurin alueilla, jotka sijaitsevat lähellä Suomen terästehtaita. Biopelkistimien tuotannon kannattavuutta voitaisiin edelleen parantaa tuottamalla useita tuotteita ja hyödyntämällä prosessi-integraatiota.

- - -

Diplomi-insinööri Hannu Suopajärvi väittelee Oulun yliopistossa 23.1.2015. Prosessitekniikan alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Bioreducer use in blast furnace ironmaking in Finland – Techno-economic assessment and CO2 emission reduction potential (Biopelkistimien käyttö masuunipohjaisessa raudanvalmistuksessa Suomessa – Teknistaloudellinen arviointi ja CO2-päästöjen vähennyspotentiaali). Vastaväittäjänä toimii professori Margareta Wihersaari Åbo Akademista ja kustoksena professori Timo Fabritius. Väitöstilaisuus alkaa Linnanmaalla OP-salissa (L10) kello 12.

- - -

Oppiarvo ja nimi:
Diplomi-insinööri Hannu Suopajärvi

Syntymäaika ja -paikka:
1983 Rovaniemi

Yo-tutkintovuosi ja koulu:
2002, Lyseonpuiston lukio, Rovaniemi

Nykyinen työpaikka:
Oulun yliopisto, teknillinen tiedekunta
0294 480 000

Tiedekunta ja laitos:
Teknillinen tiedekunta, prosessimetallurgia
0294 480 000

Väittelijän yhteystiedot:
hannu.suopajarvi@oulu.fi
050 576 1471

Väitöskirjan www-osoite:  http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-952-62-0706-3

Hae kategoriasta

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs