Väitös
la 7.10.2017, Jyväskylän yliopisto, Seminaarinmäki, Seminarium, S212, klo 12.00
MA Taneli Heikan journalistiikan väitöskirjan "Dialogic Journalism: How Can Journalists Participate in the Networks of Social Innovation" tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Indrek Ibrus (Tallinn University) ja kustoksena yliopistotutkija Turo Uskali. Väitöstilaisuus on englanninkielinen.
- Journalismin objektiivisuuden ideologia estää toimittajia oppimasta kansalaisyhteiskunnan innovaatioista, journalistiikasta väittelevä Taneli Heikka väittää.
Heikan mukaan journalismille tekisi hyvää, jos toimittajat uskaltaisivat olla enemmän osallistuvia yhteisön jäseniä ja vähemmän ulkopuolisia tarkkailijoita. Tälle uskaliaisuudelle esitetään myös konkreettisia toimintatapoja.
- Esimerkiksi maakuntalehdet ja Yleisradio voisivat kutsua koolle erimielisten dialogeja. Ehdotan marginalisoitujen ja vallankäyttäjien tuomista dialogin piiriin arvostuksen hengessä. Näin media voisi olla myönteisen yhteiskunnallisen kehityksen mahdollistaja, Heikka sanoo.
Tutkimuksessa kysyttiin, miten kansalaisyhteiskunnassa syntyvät journalistiset innovaatiot muuttavat journalismin roolia. Suomalaiset tapaustutkimukset käsittelevät lainsäädännön joukkoistamista ja Tahdon2013-kampanjaa tasa-arvoisen avioliittolain puolesta, ns. Kiakkovieraiden mediatapahtumaa Tampereella sekä Helsingin Diakonissalaitoksen järjestämiä dialogisia innovaatiotyöpajoja. Yhdysvaltalainen tapaustutkimus analysoi Chicagon kaupungin koulusulkemisia vastaan noussutta digitaalista kansalaisaktivismia ja siihen liittyviä journalistisia innovaatioita.
Objektiivisuus saartaa toimittajat mediataloihin
Keskeinen löydös oli, että journalistisia innovaatiota syntyy organisaatioiden välisellä, ammatillisesti harmaalla vyöhykkeellä. Esimerkiksi digitaalisten viestintätyökalujen rakentamisessa ja verkostomaisessa yhteistyössä kansalaisaktivistit olivat edelläkävijöitä. Parhaimmillaan toimittajien ja kansalaisyhteiskunnan välinen dialogi oli toimittajien jättäessä ammatillisen roolinsa hetkeksi sivuun ja osallistuessa innovaatiotyöskentelyyn muiden kanssa. Näin syntyi esimerkiksi Helsingin Diakonissalaitoksen käyttämä sidosryhmätyökalu ”Luokkaretki”, jossa päättäjät kohtaavat yhteiskunnan vähäosaisia.
Useimmiten ammattitoimittajat kuitenkin rajasivat itsensä ulos näistä prosesseista. Heikan mukaan tämä johtuu journalismin objektiivisuuden ideologiasta. Objektiivisuus ammatillisena roolina korostaa journalismin erillisyyttä ja ulkopuolisuutta muusta yhteiskunnasta.
- Objektiivisuus pyrkimyksenä oikean tiedon hankintaan on tietenkin hyvä periaate. Siihen liittyvä ulkopuolisuuden korostaminen on kuitenkin johtanut myös siihen, ettei journalismi opi riittävästi siitä, mitä mediatalojen ulkopuolella tapahtuu, Heikka sanoo.
Osallistuvalla journalismilla muutos parempaan
Yhteiskunnallinen keskusteluilmapiiri on monien mielestä huonontunut. Alkamassa saattaa Heikan mukaan kuitenkin olla dialoginen käänne eli suunnanmuutos parempaan. Populismin ja vihapuheen rinnalle on nousemassa arvostava vuorovaikutus.
- Ratkaisut monimutkaisiin ongelmiin ovat kestäviä vain, jos ne etsitään yhdessä. Journalismi voi olla tämän etsinnän kokoava voima, mutta se ei onnistu vain katselemalla tapahtumia lehdistöaitiosta, Heikka sanoo.
Lisätietoja:
Taneli Heikka, 050 5708881, [email protected]
Viestintäharjoittelija Sinikka Kauhanen, 040 8054483, [email protected]
Taneli Heikka valmistui ylioppilaaksi Oulunkylän yhteiskoulun lukiosta vuonna 1990. Tämän jälkeen hän on opiskellut Aamulehden Akatemian toimittajakoulussa, josta hän valmistui vuonna 1998, ja City University Londonissa, josta hän valmistui Master Of Arts -nimikkeellä vuonna 2005. Heikka on työskennellyt Avaja Open Oy:lla vuosina 2011–2017, Alma Median Helsingin-toimituksen esimiehenä vuosina 2009–2011 sekä politiikan toimittajana vuosina 2007–2008. Lisäksi Heikka on ollut Aamulehden toimittajana vuosina 1999–2007.
URN:ISBN:978-951-39-7168-7, ISBN 978-951-39-7168-7 (PDF), ISSN 1459-4331, ISBN 978-951-39-7167-0 (nid.), ISSN 1459-4323. Pysyvä linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7168-7.
Kuva: Peter Forsgård
Jyväskylän yliopisto – tulevaisuuden palveluksessa vuodesta 1863.
Kauniilla puistokampuksellamme sykkii monitieteinen tiedeyliopisto – ihmisläheinen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomispäivänpolttaviin kysymyksiin.
Suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa juuri täältä, vuonna 1863. Siitä lähtien voimanlähteenämme on ollut moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Oppiminen ja opetus, liikunta, luonnontieteet, kielet, kulttuurintutkimus ja informaatioteknologia ovat painoalamme, joissa ajattelemme isosti ja kokeilemme rohkeasti.
Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1