Jos työssä voidaan kirjaimellisesti olla elämän ja kuoleman kysymysten äärellä, ei ole yhdentekevää, miten työyhteisö toimii. Eveliina Pennanen paneutui viestinnän väitöskirjassaan sairaalan työyhteisöviestintään. Keskeisenä piirteenä esiin nousi vastuu, jota annetaan, otetaan, hajautetaan ja torjutaan ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa.
Tutkimuksen tavoitteena oli ymmärtää sairaalatyöyhteisön hallinnollista vuorovaikutusta ja määritellä sen ominaispiirteitä. Hallinnollista työtä tehdään usein ryhmissä. Esimerkiksi erilaisissa johto- ja kehittämisryhmissä luodaan vuorovaikutuksessa organisaatiolle resursseja, kun koordinoidaan, suunnitellaan tai ideoidaan uutta. Pennanen havainnoi yt-palavereita, johtoryhmäkokouksia ja osastopalavereita ja haastatteli sairaalan työntekijöitä.
Pennasen tutkimus osoitti, että sairaalassa hallinnollisessa vuorovaikutuksessa hallitaan tietoa, toimintaa, työyhteisöä ja vastuuta. Ilmiöt limittyvät: esimerkiksi tietoa hallittaessa jaetaan konkreettisesti tietoa vaikkapa työn muutoksista, mutta rakennetaan myös tietoa siitä, millainen tieto työyhteisössä on hyväksyttyä tai arvostettua. Tätä osoitetaan vuorovaikutuksessa suhtautumisella tietoon tai tiedonkertojaan. Vuorovaikutuksessa luodaan siis myös työyhteisöä ja sen arvoja.
Vastuunhallinta nousi Pennasen tutkimuksen tuloksissa keskeiseen asemaan. Hallinnollisessa vuorovaikutuksessa määritellään, kuka työyhteisössä ottaa tehtäviä hoitaakseen ja kenellä on oikeus tai velvollisuus ottaa vastuuta tai kieltäytyä siitä. Usein vastuu rakentui kollektiiviseksi. Tulosten valossa vastuu näyttäytyy moniulotteisena ilmiönä. Esimerkiksi perinteisesti työhyvinvoinnin edistäjiksi nimetyt vaikutusmahdollisuudet omaan työhön eivät välttämättä tuota kaikille hyvää vointia.
– Joillekin hoitotyöntekijöille työhyvinvointia tuo tutkimukseni mukaan se, että omaan työhön ei tarvitse vaikuttaa, vaan joku muu päättää ja vaikuttaa työntekijän puolesta, Pennanen kertoo.
Vastuun ottaminen ja antaminen työyhteisössä ei ole aina aivan yksinkertaista:
– Hallinnollisten ryhmien palavereissa oli tilanteita, joissa lääkäri tarjosi hoitajalle vastuuta hoitajien työhön liittyvässä päätöksenteossa, mutta hoitaja kieltäytyi vastuusta tai pyrki hajauttamaan sitä. Tässä näkyy hoitotyöstä hallinnolliseen vuorovaikutukseen siirtyvä toimintatapa, jossa vastuunottamisessa on hierarkkiset rajat, Pennanen valottaa.
Tutkimuksen yksi kiinnostava johtopäätös on, että jos vastuuta halutaan jakaa tasaisemmin, ei pelkkä päätös vastuun laajemmasta tarjoamisesta vielä riitä. Jos hoitaja ei ole tottunut tekemään työssään päätöksiä tai lääkäri jakamaan vastuuta, on erilaisten työtilanteiden erilaisia tavoitteita ja niiden edellyttämää vuorovaikutusta tärkeää sanoittaa yhdessä. Näin rakennetaan yhteistä ymmärrystä siitä, millainen vuorovaikutus on tarkoituksenmukaista missäkin työtilanteessa.
Ymmärryksen avulla toimintatapoja voidaan kehittää. Hoitotyössä toimivaksi koettu viestintä ei välttämättä toimi yhtä hyvin hallinnollisessa työssä, jossa tavoitteet, tehtävät ja osallistujiin kohdistuvat odotukset ja vaatimukset ovat erilaisia.
– Tätä johtopäätöstä voidaan peilata kaikenlaisiin organisaatioihin. Jos esimerkiksi johtaja on tottunut tekemään päätöksiä yksin, ei toimintatapaa muuteta yhteisölliseksi ilman työyhteisön vuorovaikutuksen ja työn tekemisen tapojen ravistelua sekä työyhteisön aktiivista osallistamista muutokseen, Pennanen toteaa.
Pennanen havainnoi tutkimuksessaan Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä johtoryhmäkokouksia, osastopalavereita ja yt-kokouksia sekä haastatteli työntekijöitä. Tutkimusaineisto kerättiin osana Sairaalatyöyhteisön työhyvinvointia edistävät vuorovaikutuskäytänteet -tutkimushanketta (TSR112304).
Filosofian maisteri Eveliina Pennasen viestinnän väitöskirjan ”Hallinnollinen vuorovaikutus sairaalatyöyhteisössä” tarkastustilaisuus pidetään perjantaina 6.4.2018 klo 12 Seminaarinmäellä salissa S212. Vastaväittäjänä yliopistonlehtori, dosentti Tuula-Riitta Välikoski (Tampereen yliopisto) ja kustoksena yliopistonlehtori, FT Leena Mikkola (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on suomenkielinen.
Lisätietoja:
Eveliina Pennanen, 050 344 6417, [email protected]
Tiedottaja Sari Laapotti, 040 805 3575, [email protected]
Eveliina Pennanen kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 2004 Juuan lukiosta ja valmistui filosofian maisteriksi puheviestintä pääaineenaan vuonna 2010 Jyväskylän yliopistosta. Tohtoriopintojensa aikana hän on työskennellyt mm. tohtorikoulutettavana ja yliopistonopettajana Jyväskylän yliopistossa. Tällä hetkellä Pennanen työskentelee muutoksen tekijänä strategisessa viestintätoimisto Ellun Kanoissa Helsingissä.
Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Humanities numerona 340., 93 s., Jyväskylä 2018, ISBN 978-951-39-7375-9, ISSN 1459-4323, 340. Sitä saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. 040 805 3825, [email protected]. Pysyvä linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7376-6
Eveliina Pennanen. Kuva Niko Pikkuaho
Koko: 1,78 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 1920x1280Eveliina Pennanen. Kuva Niko Pikkuaho
Koko: 1,78 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 1920x1280Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1