Anna Flåm tarkastelee väitöstutkimuksessaan lapsiin kohdistuvaa lähisuhdeväkivaltaa ja sen herättämiä kysymyksiä. Väittelijällä on teoreettisena lähtökohtanaan merkityksen rakentamisen dialogi. Työssä tarkastellaan tilanteita, joita lapset, hoitajat, ammattilaiset ja avustajat joutuvat käsittelemään.
Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö, väkivalta ja kaltoinkohtelu on yhteiskunnallisesti ja tutkimuksellisesti vaikeasti lähestyttävä asia. Flåmin tutkimuksessa selvitetään, miten hauras tasapaino kehittyy näissä vaikeissa tapahtumissa mahdollisten väärien syytösten ja toisaalta niihin puuttumisen laiminlyönnin kesken.
Väitöksen lähtökohtana on merkityksen antamiseen liittyvä vuorovaikutteinen ymmärrys. Siinä ajatellaan, että merkitykset kehittyvät osallistumalla keskusteluihin. Miten tieto syntyy dialogisissa prosesseissa, kun ollaan osallisia, selvitetään ja yritetään ymmärtää näitä tapahtumia. Tutkimus sisältää kolme luonnollista tilannetta. Yhteistä näille tutkimuksille on se, mitä voidaan oppia dialogisesta ymmärryksestä ja merkityksenannosta.
Tutkimus koostuu kolmesta osasta. Ensimmäisessä analysoidaan norjalaisen yliopistollisen sairaalan mielenterveysklinikalla kahden vuoden aikana hoidetut seksuaalisen hyväksikäytön tapaukset, jotka tulivat hoitoon poliisin ja lastensuojelun ilmoittamina. Tässä tutkimuksen osassa keskusteltiin tapahtumiin osallistumattoman huoltajan kanssa jälkikäteen kaltoinkohtelun ensimmäisistä merkeistä.
Toisen osan muodostaa tutkimus, jossa läpikäytiin yhden Norjan suurimman julkisen lastensuojelupalvelun tapahtumia. Tämä palvelu hoitaa ensisijaisesti lapsiperheitä ja väkivaltaa. Aineisto koostuu kaikkien yhden vuoden aikana hoidossa olleiden tapausten auttamiseen osallistuneiden ammattiauttajien vastauksista kyselyyn.
Kolmas osa tutkimusta käsittelee alueellista moniammatillisesta tiimiä, joka konsultoi lasten seksuaalisen hyväksikäytön, väkivallan ja kaltoinkohtelun tapauksissa työskenteleviä ammattiauttajia. Aineisto koostuu näiden konsultaatiotapausten kuvauksista.
Yhdessä nämä tutkimukset valaisevat hienosäätöistä dialogista merkityksenantoprosessia. Merkitys syntyy dialogiin liittyen ruumiillisena kokemuksena. Merkitykset näyttävät syntyvän tilaan ja aikaan liittyvien epävarmuustekijöiden jännitteissä, joissa erilaiset äänet, luottamus, riski ja haavoittuvuus ovat mukana kaikissa kohtaamisissa.
Tutkimushavainnoista syntynyttä tietoa tarkastellaan dialogista julkaistun teoriakirjallisuuden valossa. Kokonaisvaltainen dialoginen ymmärrys auttaa hahmottamaan, miten monimutkaisia lasten seksuaalista hyväksikäyttöä, väkivaltaa ja pahoinpitelyä käsittelevät tilanteet ovat. Niiden kohtaamisessa onnistuminen edellyttää avointa asennetta ja ammattilaisten virittäytymistä kuhunkin tapaukseen ja eri vaihtoehtoihin.
Tutkimus korostaa sitä, että havainnoilla ja merkityksillä on eettisiä ja epistemologisia seurauksia. Flåm kiinnittää huomiota vuorovaikutusprosesseihin, jotka syntyvät dialogiin osallistujien välillä. Dialoginen käänne avaa kokonaisvaltaisesti sitä, kuinka monimutkaista ja hienovaraista on ymmärtää ja toimia lasten seksuaalista hyväksikäyttöä, väkivaltaa ja pahoinpitelyä sisältävissä auttamistilanteissa.
Cand.Psychol./PsyD Anna Flåmin psykologian väitöskirjan "'I need your eyes to see myself'. On the inclusion of dialogues and an otherness of the other into psychology and clinical work explored through studies of contexts where children live with violence in close relationships" tarkastustilaisuus on perjantaina 31.8.2018 klo 12.00 alkaen, Mattilanniemi, Agora, Auditorio 3. Vastaväittäjänä professori Peter Rober (University of Leuven, Belgia) ja kustoksena professori Juha Holma (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on englanninkielinen.
Tutkimus on julkaistu sarjassa JYU Dissertations numerona 7, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-7523-4 PDF, julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7523-4
Lisätietoja:
Anna Flåm, [email protected]
tiedottaja Anitta Kananen [email protected], puh. +358 40 805 4142
Anna Flåm on Bergenin yliopistossa kouluttautunut kliininen psykologi. Hän työskentelee yliopistonlehtorina Tromssan yliopistossa (UiT – The Arctic University of Norway, Tromsø).
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1