Vaikka lukemattomat inspiroivat meemit, t-paidat ja kahvimukit jatkuvasti patistavat meitä ”tanssimaan kuin kukaan ei katsoisi”, maalaisjärki huomauttaa, että valtaosa tanssimisesta tapahtuu yhdessä muiden tanssivien ihmisten kanssa. Tutkijat ovat huomanneet, että tanssitapasi heijastaa persoonallisuutta ja tunnetilaasi – piditpä kuulemastasi musiikista tai et. Mutta kuinka omiin liikkeisiisi vaikuttaa, jos tanssitkin jonkun muun kuin peilikuvasi kanssa? Kuinka tanssimme, kun tiedämme jonkun katsovan?
Emily Carlson selvitti väitöstutkimuksessaan, kuinka yksilölliset erot ja sosiaalinen konteksti vaikuttavat musiikin aiheuttamaan liikkumiseen.
– Minua kiehtoivat aiemmat tutkimukset, jotka keskittyivät tarkastelemaan vain yhtä ihmistä kerrallaan. Halusin tähdätä korkeammalle ja siksipä hyödynsin liikkeenkaappaustekniikkaa. Sen avulla sain kerättyä yhtäaikaisesti jopa neljän tanssijan liiketiedot koko vartalon alueelta, Carlson kertoo.
Carlson vertaili, kuinka erilaiset tanssipartnerit vaikuttivat koehenkilöiden liikkumiseen. Hän sai selville, että sellaiset tanssijat muuttivat herkemmin omaa liikkumistaan partnerinsa mukaan, jotka ilmoittivat olevansa empaattisia ihmisiä.
– Vähemmän empaattiset tanssijat vaihtelivat liikettään niukemmin. Partnerin liikkeisiin sopeutuminen liitetään myös sovinnollisuuteen, joka on yksi niin sanotuista viidestä isosta personallisuuspiirteestä. Tämä ilmenee erityisesti naisilla. Empatia puolestaan vaikuttaa enemmän miesten tanssiliikkeisiin, Carlson sanoo.
Carlson pyysi osallistujia myös katsomaan animoituja tanssipareja ja arvioimaan, missä määrin niiden välillä oli vuorovaikutusta. Selvisi, että sellaisia pareja, jotka ainoastaan liikehtivät samalla tavalla, ei aina pidetty vuorovaikutteisina.
– Tanssijoiden täytyi ilmaista aikeensa olla vuorovaikutuksessa eleillä ja vartalon asennolla ja näyttää, että yhdessä tanssiminen on muutakin kuin saman rytmin tahdissa liikkumista, Carlson selventää.
Carlsonille nämä löydökset ovat vain jäävuoren huippu. Jo nyt hänen keräämäänsä dataan sovelletaan kehittyneempiä analyysitekniikoita. Niiden avulla voidaan havainnollistaa kahden vapaasti liikkuvan tanssijan monimutkaista vuorovaikutusta.
Carlson toivoo, että voi käyttää näitä tutkimustekniikoita sen selvittämisessä, kuinka musiikkia ja liikettä voidaan hyödyntää terapeuttisina apuvälineinä sellaisten henkilöiden auttamiseksi, jotka kärsivät sosiaalista toimintaa heikentävistä häiriöistä. Näihin lukeutuvat esimerkiksi autismikirjon häiriöt ja monet psykiatriset sairaudet, Carlson sanoo.
– Musiikki ja tanssi kuuluvat perustavalaatuisesti ihmisyyteen. Sen vuoksi ne tuovat tehokkaasti ihmiset yhteen. Ja se on jotain, mitä tarvitaan lisää, Carlson tiivistää.
Filosofian maisteri Emily Carlsonin musiikkitieteen väitöskirjan "Me, you and the dance: Effects of individual differences and social context on music induced movement" tarkastustilaisuus pidetään 3.11.2018 klo 12–15 salissa S212. Vastaväittäjänä PhD Jessica Phillips-Silver (Georgetown University Medical Center) ja kustoksena professori Petri Toiviainen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Lisätiedot:
Emily Carlson
[email protected]
040 805 4323
Tiedottaja Sari Laapotti
[email protected]
040 805 3575
Henkilötiedot:
Emily Carlson valmistui Interlochen Arts Academysta vuonna 2005, jossa opiskeli viulunsoittoa. Vuonna 2011 hän valmistui Länsi-Michigan yliopistosta, jossa hän opiskeli musiikkiterapiaa. Carlson työskenteli tämän jälkeen musiikkiterapeuttina ja musiikin opettajana, kunnes muutti Suomeen ja aloitti opinnot Jyväskylän yliopiston Music, Mind and Technology -maisteriohjelmassa. Hän valmistui maisteriksi vuonna 2014 ja aloitti tohtoriopiskelunsa. Tällä hetkellä hän työskentelee projektitutkijana musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitoksella.
Julkaisutiedot:
Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerolla 33, ISSN: 2489-9003, ISBN 978-951-39-7590-6. Se on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7590-6.
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1