Väitös: 28.4.2017 Humusjärvet luultua tuottavampia (Vesterinen)

Perjantaina 28. huhtikuuta klo 14, Ylistönrinne YAA 303

FM Jussi Vesterisen akvaattisten tieteiden väitöskirjan ”Littoral energy pathways in highly humic boreal lakes” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Michael L. Pace (Virginian yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena professori Roger Jones (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on englanninkielinen.

Vesterisen väitöstutkimus keskittyi tarkastelemaan rantavyöhykkeen eli litoraalin merkitystä humuspitoisten järvien perustuotannossa ja aineenvaihdunnassa. Tutkimuksessa kävi ilmi, kuinka rantavyöhykkeet voivat olla paljon luultua tuottavampia. Rantakasvillisuuden pinnalla kasvavien levien perustuotanto, eli yhteyttämisen kautta uuden orgaanisen aineksen muodostaminen, voi olla hyvin voimakasta kesäisin, ja nämä levät voivat tasapainottaa järvien aineenvaihduntaa.

Aiemmin litoraalin merkitystä tummavetisissä humusjärvissä on vähätelty perustuen oletukseen vähäisestä pohjalevien perustuotannosta. Järvien tilaa on mitattu ulappa-alueelta, ja näiden mittausten perusteella järvet on todettu usein vähätuottoisiksi. Järven oma perustuotanto ei pysty ylläpitämään kaikkea järven tuotantoa omavaraisesti, jolloin järvestä tulee hiilidioksidin nettotuottaja.

Vesterisen tutkimus tuo uutta tietoa rantavyöhykkeiden tuottavuudesta. Järvien rantavyöhyke koostuu monesti kelluslehtisistä vesikasveista, joiden pinnalla voi kasvaa runsaasti päällyslevää. Päällyslevät tasapainottavat humusjärvien aineenvaihduntaa sitomalla runsaasti hiiltä yhteyttäessään. Lisäksi päällyslevät voivat olla tärkeä ravintoresurssi humusjärvissä eläville selkärangattomille.

Hiilen kierto järvissä on hyvin ajankohtainen aihe ilmastonmuutoksen vuoksi. Pienillä humuspitoisilla järvillä on suhteessa suuri merkitys hiilen kierrossa runsaan lukumääränsä vuoksi.

– Humusjärvien vesikasvit mahdollistavat päällyslevien voimakkaan tuotannon tarjoten kasvualustan hyvin valaistuissa olosuhteissa. Tämä takia rantavyöhykkeen kasvillisuuden poisto voi oleellisesti vähentää humusjärvien kokonaistuotantoa ja kykyä sitoa hiiltä, Vesterinen sanoo.

Vesterisen väitöstutkimuksen tuloksia voidaan soveltaa muun muassa tarkempia arvioita järvien kokonaistuotannosta ja aineenvaihdunnasta tehtäessä, jolloin rantavyöhyke on syytä ottaa huomioon.

Lisätietoja:

Jussi Vesterinen, puh. 050 369 3989, [email protected]

Viestintäharjoittelija Kirke Hassinen, puh. 040 805 3638, [email protected]

Jussi Vesterinen kirjoitti ylioppilaaksi Nokian lukiosta vuonna 2005. Hän valmistui iktyonomiksi Turun ammattikorkeakoulun kala- ja ympäristötalouden koulutusohjelmasta vuonna 2010 ja maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2013 pääaineenaan akvaattiset tieteet. Väitöskirjaa Vesterinen on tehnyt Professori Roger Jonesin tutkimusryhmässä Jyväskylän yliopistossa vuosien 2013-2017 ajan. Rahoitusta Vesterinen on saanut Maj ja Tor Nesslingin säätiöltä, Lammin biologisen aseman ympäristötutkimuksen säätiöltä sekä Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen tohtoriohjelmalta.

Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Biological and Environmental Science numerona 329. 46 s, Jyväskylä 2017, ISSN 1456-9701, ISBN 978-951-39-7037-6 (painettu), ISBN 978-951-39-7038-3 (PDF). Sitä saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. 040 805 3825, [email protected]. Pysyvä linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7038-3