Väitös: 25.3.2017 Kerro se pelinarratiivein (Äyrämö)

Lauantaina 25.3. klo 12:00, Mattilanniemi, Agora, Auditorio 2

FM Sanna-Mari Äyrämön digitaalisen kulttuurin väitöskirjan ”In Order to Enable Meaningful Playing: How to Support Player's Learning through Digital Game Narrative Design” (Merkityksellistä pelaamista tarjotaksemme: Kuinka tukea pelaajan oppimista digitaalisen pelinarratiivisuunnittelun kautta) tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä apulaisprofessori Petri Lankoski (Södertörn University) ja kustoksena professori Raine Koskimaa (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on suomenkielinen.

Väitöskirjatutkimuksessaan Äyrämö pyrki muodostamaan pelinarratiiviin liittyviä käsitteellisiä työkaluja, joilla voitaisiin tukea erityisesti oppimispelisuunnittelijoiden työtä. Jotta pelinarratiivisuunnittelulle voitaisiin esittää suosituksia tai sunnittelumalleja, täytyy ensin tietää, mitä narratiivilla halutaan tässä yhteydessä tarkoittaa. Tähän kysymykseen vastaamista vaikeuttaa viimeisen neljän vuosikymmenen ajan monilla aloilla kukoistanut runsas kiinnostus narratiivia kohtaan. ’Narratiivin’ monimuotoinen käyttö on myös johtanut käsitteen merkityksen epämääräistymiseen. Modernin pelitutkimuksen piirissä ’narratiivi’ on ollut erityisen kiistanalainen käsite.

Oppimispelien suunnittelu toteutetaan yleensä monitieteisissä työskentelytiimeissä, jonka jäsenille narratiivi-käsite saattaa merkitä ensisijaisesti erilaisia asioita: oppimisen asiantuntijalle narratiivi kytkeytyy ehkä nimenomaan narratiiviseen tietämisen tapaan ja tähän liittyviin pedagogioihin, kun taas pelin grafiikasta ja muusta esillepanosta vastaava suunnittelija tarkastelee narratiivia todennäköisesti erilaisten ilmaisukeinojen ja kerrontatekniikoiden näkökulmasta. Myös pelien tarinasisällön suunnittelu on oma suunnittelullinen osa-alueensa, joka taas voi liittyä oppimisen aihepiiriin joko suoraan tai epäsuorasti.

Äyrämön väitöstutkimuksessa selvitettiin digitaalisten pelien suunnittelijoiden suunnitteluoppaissa esittämiä narratiivikäsityksiä, ja pyrittiin näin löytämään välttämättömät ainekset pelisuunnittelijan ’narratiiville’. Olemassaolevaa narratiiviteoriaa hyödyntäen Äyrämön tutkimuksessa muodostettiin suunnitteluviitekehys, jonka avulla oppimispelien suunnittelijat voivat hahmottaa toisaalta suunnitteilla olevan narratiivisen pelin erityispiirteitä, toisaalta yksittäisten suunnitteluratkaisujen roolia pelin usein laajan ja monimutkaisen kokonaisuuden sisällä. Työssä muodostettu suunnittelumalli ohjaa suunnittelijaa tarkastelemaan ratkaisujaan erityisesti pelaajan pelikokemuksen näkökulmasta. Tutkimuksen tuloksia voidaankin soveltaa oppimis- ja hyötypelisuunnitteluun, mutta myös olemassa olevien oppimispelien kriittiseen tarkasteluun.

– Pelinkehityshän voidaan nähdä syklisenä prosessina, jossa toistuvat (uudelleen)suunnittelu ja muodossa tai toisessa hankittu kritiikki pelin kulloisellekin versiolle, Äyrämö toteaa.

Ehdotettu suunnittelumalli havainnollistaa tarinallisen pelisuunnittelun valtavan moniulotteiset mahdollisuudet. Lisäksi työssä rakennettu narratiivisuunnittelun lähestymistapa tunnistaa digitaalisten pelien uniikin potentiaalin mediamuotona, joka pystyy tarjoamaan pelaajalleen tulokulman tarina-ainekseen, kerronnallisuuteen ja jopa narratiiviseen ajatteluumme ikään kuin tiedostavan välimatkan päästä. Johtopäätöksenä voidaankin ajatella, että narratiivisissa digitaalisissa peleissä piilee vielä pitkälti hyödyntämätöntä potentiaalia esimerkiksi erilaisten metakognitiivisten taitojen ymmärtämisen ja oppimisen kannalta.

Lisätietoja:

Sanna-Mari Äyrämö, puh. 040 702 2587, sanna-mari.ayramo@jyu.fi

Viestintäharjoittelija Kirke Hassinen, puh. 040 805 3638, tiedotus@jyu.fi.

Sanna-Mari Äyrämö on kirjoittanut ylioppilaaksi Pieksämäen lukiosta vuonna 2002. Hän on valmistunut filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2007 pääaineenaan kirjoittaminen.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Jyväskylä Studies in Humanities, 307 Jyväskylä 2017, ISSN 1459-4323; ISBN 978-951-39-6997-4 (nid.); ISBN 978-951-39-6998-1 (PDF). Sitä saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh.  040 805 3825, myynti@library.jyu.fi. Teos on luettavissa JYX-arkistossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-6998-1