Väitös: 22.4.2017 Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden ammatillinen suomen kielen taito kehittyy työyhteisön tuella (Virtanen)

Lauantaina 22. huhtikuuta klo 12, Seminaarinmäki, Seminarium, S212 (vanha juhlasali)

[Mukana väittelijän kuva. Kuvaaja Tarja Vänskä-Kauhanen / JY:n kuva-arkisto. Kuva kertakäyttöoikeudella.]

FM Aija Virtasen suomen kielen väitöskirjan ”Toimijuutta toisella kielellä: kansainvälisten sairaanhoitajaopiskelijoiden ammatillinen suomen kielen taito ja sen kehittyminen työharjoitteluissa” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjinä dosentti Johanna Vaattovaara (Helsingin yliopisto) ja apulaisprofessori Lena Näre (Helsingin yliopisto). Kustoksena professori Minna Suni. Väitöstilaisuus on suomenkielinen.

Kansainvälisesti rekrytoidun terveydenhuoltoalan henkilöstön kielitaito on herättänyt paljon julkista keskustelua Suomessa, mutta alalle kouluttautuvat ovat jääneet tässä keskustelussa vähemmälle huomiolle. Virtanen tarkastelee väitöstutkimuksessaan englanninkielistä sairaanhoitajakoulutusohjelmaa käyvien kansainvälisten opiskelijoiden ammatillista suomen kielen taitoa ja sen kehittymistä työharjoitteluissa.

Kielitaidon tarpeet riippuvat työtilanteesta ja -ympäristöstä

Ammatilliseen kielitaitoon ja sen kehittymiseen liittyy Virtasen mukaan myyttejä ja uskomuksia.

– Kielitaidon odotetaan olevan ”valmis” ennen työelämään siirtymistä. Työssä tarvittavan kielitaidon kartuttamisen katsotaan myös olevan uuden tulokkaan omalla vastuulla, Virtanen sanoo.

Virtasen tutkimuksen mukaan ammatillinen kielitaito kehittyy työyhteisön tuen avulla. Kunkin työtehtävän suorittamiseen tarvittava kielitaito riippuu työtehtävästä ja -ympäristöstä. Oppimisprosessi kestää koko työuran ajan, eikä edes äidinkielinen sairaanhoitaja voi ennalta osata kieltä kokonaisuudessaan. Kielitaidon kehittyminen edellyttää ennen kaikkea osallisuutta.

– Mahdollisuudet suorittaa samoja työtehtäviä useampaan kertaan auttavat opiskelijaa ennakoimaan työympäristön kielenkäyttötilanteita ja helpottavat niihin varautumista, Virtanen toteaa.

Tutkimuksen mukaan työtehtävistä voi suoriutua onnistuneesti myös silloin, kun kielitaidossa on vielä puutteita: kielitaitoa voi paikoin kompensoida sanattomalla viestinnällä, ja työyhteisö voi tukea vuorovaikutuksen sujuvuutta esimerkiksi toistamalla sanomansa ja antamalla sairaanhoitajaopiskelijalle aikaa. Myös ymmärtämisen varmistaminen on olennaista.

– Suomen kielen käyttöön on hyvä kannustaa työharjoitteluiden aikana. Pelkässä suomen kielessä ei kuitenkaan tarvitse pitäytyä, etenkään alkuvaiheessa, vaan myös muita yhteisiä kieliä voidaan hyödyntää, Virtanen huomauttaa.

Työelämälähtöistä kielikoulutusta tarvitaan alusta alkaen

Terveydenhuoltoalan henkilöstö tarvitsee ammattialakohtaista kielikoulutusta alusta alkaen, jotta siirtyminen työelämään sujuisi tähänastista joustavammin. Ammatillista suomen kielen koulutusta olisi tärkeää integroida työharjoitteluihin aiempaa johdonmukaisemmin. Tämän toteuttamisessa tarvitaan oppilaitosten ja työharjoittelupaikkojen välistä yhteistyötä sekä johtotason linjauksia sekä niiden toteutumisen seurantaa.

– Myös kansainvälisten opiskelijoiden rekrytoinnin ja kouluttamisen tulisi olla eettistä ja kestävää, väittelijä muistuttaa. – Jos opiskelijoiden tavoitteena on työllistyä Suomeen, heille pitäisi myös tarjota välineet siihen. Yksi tärkeä tekijä on tarpeita vastaavan kielikoulutuksen järjestäminen.

Lisätietoja:

Aija Virtanen, puh. 040 761 6736, [email protected]

Viestintäharjoittelija Kirke Hassinen, puh. 040 805 3638, [email protected]

Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Humanities numerona 311, 137 s., Jyväskylä 2017, ISSN 1459-4323; 311, ISBN 978-951-39-7020-8. Sitä saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. 040 805 3825, [email protected]

Aija Virtanen on kirjoittanut ylioppilaaksi Keravan lukiosta keväällä 2004. Hän on valmistunut filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2010 pääaineenaan suomen kieli. Virtanen on aloittanut väitöstutkimuksensa vuonna 2011 ja ollut siitä lähtien apurahatutkijana (Emil Aaltosen säätiö 2011–2013, Keski-Suomen kulttuurirahasto 2014–2015) ja tohtorikoulutettavana Jyväskylän yliopiston kielten laitoksessa. Väitöstutkimus on toteutettu osana Suomi työkielenä: sosiokognitiivinen näkökulma maahanmuuttajien ammatilliseen kielitaitoon -tutkimushanketta (Jyväskylän yliopisto, johtaja prof. Minna Suni).  Väitöstutkimuksen ohessa hän on opettanut suomea toisena kielenä Jyväskylän yliopiston kielikeskuksella, suunnitellut Aikuisten maahanmuuttajien kielikoulutus (AIKIS 2011–2013) -hankkeessa verkko-oppimateriaalia sekä toiminut Jyväskylän avoimen yliopiston suomi toisena kielenä -oppiaineen tuntiopettajana. Hän on myös ollut Fulbright Centerin Foreign Language Teacher Assistant -stipendiaattina University of Californiassa, Berkeleyssä lukuvuonna 2013–2014.