Väitös
pe 20.10.2017 klo 12.00, Jyväskylän yliopisto, Mattilanniemi, Agora, Auditorio 3
KM Heli Häyrysen johtamisen väitöskirjan ”Sotilaita vai seikkailijoita? Varusmiespalveluksen johtajakoulutuksen merkityksiä naisille uran ja johtamisosaamisen kannalta” tarkastustilaisuus. Vastaväittelijäjänä dosentti Mikko Luoma (Vaasan yliopisto) ja kustoksena professori Anna-Maija Lämsä (Jyväskylän yliopisto). Väitös on suomenkielinen.
Nuorten naisten kokemukset varusmiespalveluksen johtajakoulutuksesta poikkeavat kokonaan tyypillisestä peruskertomuksesta, eli nuorten miesten kasvukokemuksista pojasta mieheksi varusmiespalveluksen aikana, selviää Heli Häyrysen väitöstutkimuksesta.
– Tutkimuksen tuloksena muodostuneiden uratarinatyyppien mukaan nuorten naisten varusmiespalveluksen johtajakoulutuksen merkitykset muodostuvat sotilasuran tavoitteluksi, seikkailuksi, mahdollisuudeksi viettää välivuosi opinnoissa yhteiskunnallisesti hyväksytyllä tavalla tai keinoksi toteuttaa tavoitteitaan perinteisesti maskuliiniseksi mielletyllä tavalla, Häyrynen kuvailee.
Häyrynen tarkasteli tutkimuksessaan sitä, millaisia merkityksiä naiset antavat varusmiespalveluksen johtajakoulutukselle tulevan työuransa ja johtamisosaamisensa kannalta. Tutkimuksen mukaan ei ole yhtä tyypillistä ja johdonmukaista syytä hakeutua johtajakoulutukseen tai kokea sen merkitys yksilön uran kannalta.
Monenlaisia urahaaveita
”Mä tiedän, että musta on johtajaks, mutta onko musta armeijassa johtajaks? Sitten tuli sellanen olo, että kyllä musta on tähän.”
Tutkimuksen osoittamat monipuoliset uratarinatyypit uudistavat ja vastustavat vallalla olevia mielikuvia erilaisten toimintamallien ja käyttäytymisen sopivuudesta naisille ja miehille.
Häyrynen kritisoikin perinteistä näkemystä naisille tyypillisistä toimintamalleista ja käyttäytymisestä.
– Sotilaan uraa ei nähdä naisille sopivana, ja kilpailuhenkisyys, urheilullisuus ja tehokkuus näyttäytyvät maskuliinisina miesten ominaisuuksina. Tutkimuksessa asiat näyttäytyivät kuitenkin täysin eri tavalla, Häyrynen kertoo.
Kritiikin kohteena on myös aikaisemmassa uratutkimuksessa vähemmälle huomiolle jätetyt uraan vaikuttavat asiat eri elämänaluilta, kuten muun muassa ystävät, harrastukset tai perheen arvot.
– Perheen ja ystävien suhtautumisella varusmiespalvelukseen ja sen johtajakoulutukseen hakeutumiseen on huomattava merkitys siihen, miten naiset näkevät omat uramahdollisuutensa nyt ja tulevaisuudessa, Häyrynen kuvaa.
Johtajakoulutuksella työkaluja yksilön uran ja organisaatioiden rakentamiseen
Häyrysen mukaan nuoret naiset kokevat puolustusvoimien johtajakoulutuksen tarjoavan monia mahdollisuuksia uran rakentamiseen.
– Naiset ovat oivaltaneet varusmiespalveluksen johtajakoulutuksen kautta saavutettavan hyödyn oman uransa ja johtamisosaamisensa kehittämisessä.
Puolustusvoimien tavoitteiden mukaisen johtamisosaamisen lisäksi varusmiespalveluksen johtajakoulutus tuottaa kaikissa johtamisympäristöissä tarvittavaa johtamisosaamista, kuten esimerkiksi intrapersoonallisia taitoja.
– Monipuoliset itsetuntemuksen taidot hyödyttävät yksilön urakehitystä, mutta ovat myös tärkeä johtamisosaamisen alue organisaatioiden näkökulmasta toimintaympäristöissä alati tapahtuvassa muutoksessa, Häyrynen tiivistää.
Lisätietoja:
Heli Häyrynen, 050 4430 382, [email protected]
Viestintäharjoittelija Sinikka Kauhanen, 040 8054483, [email protected]
Heli Häyrynen on valmistunut Kuopion Musiikkilukiosta 1998 ja valmistunut kasvatustieteen maisteriksi Helsingin yliopistosta 2007. Tällä hetkellä Häyrynen työskentelee Maanpuolustuskorkeakoulun Täydennyskoulutussektorin johtajana. Häyrynen on työskennellyt koulutuksen kehittämistehtävissä ja opetustehtävissä julkisella ja yksityisellä sektorilla vuodesta 2000 alkaen. Vuonna 2016 Häyrynen toimi tutkijana Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) WeAll hankkeessa.
Tämän tutkimuksen tekemistä on rahoittanut Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) WeAll hanke (Yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti kestävä tulevaisuuden työelämän: politiikat, toimintakäytännöt, tasa-arvo ja risteävät erot Suomessa, n:o 292883) ja Maanpuolustuskorkeakoulu myöntämällä opintovapaata.
Kuva: [email protected]
Jyväskylän yliopisto – tulevaisuuden palveluksessa vuodesta 1863.
Kauniilla puistokampuksellamme sykkii monitieteinen tiedeyliopisto – ihmisläheinen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomispäivänpolttaviin kysymyksiin.
Suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa juuri täältä, vuonna 1863. Siitä lähtien voimanlähteenämme on ollut moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Oppiminen ja opetus, liikunta, luonnontieteet, kielet, kulttuurintutkimus ja informaatioteknologia ovat painoalamme, joissa ajattelemme isosti ja kokeilemme rohkeasti.
Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1