Väitös
ma 18.12. klo 12.00, Jyväskylän yliopisto, Ylistönrinne, FYS1
FM Joonas Konkin fysiikan väitöskirjan "Discovery of the new isotopes 240Es and 236Bk and in-beam spectroscopic studies of 244Cf" tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Dirk Rudolph (Lundin yliopisto) ja kustoksena professori Paul Greenlees (Jyväskylän yliopisto). Väitös on englanninkielinen.
Konki tutki kokeellisesti raskaiden alkuaineiden ytimien rakennetta. Mittaamalla ytimien viritystiloja ja niiden hajoamista saadaan arvokasta ja tarkkaa tietoa niiden rakenteesta, muodoista sekä näiden rakenteiden muutoksista. Raskaita, neutronivajaita ja pallomaisesta muodosta poikkeavia ytimiä tutkimalla opitaan ymmärtämään paremmin ytimien stabiilisuutta ääriolosuhteissa sekä voidaan saada lisää tietoa niin kutsuttujen superraskaiden ytimien rakenteesta.
Tutkimuksessa havaittiin ensimmäistä kertaa kaksi uutta, erittäin neutronivajaata einsteinium- ja berkelium-isotooppia (240Es ja 236Bk) sekä tutkittiin niiden rakennetta ja hajoamistapoja. Lisäksi työssä tutkittiin raskaan ja neutronivajaan 244Cf-ytimen viritystiloja ensimmäistä kertaa mittaamalla viritystilojen purkautuessa emittoituvaa gamma-säteilyä. Näitä ytimiä ei esiinny luonnossa, vaan ne täytyy tehdä kiihdytinlaboratoriossa käyttäen esimerkiksi fuusioreaktioita.
Mittausten tulosten perusteella 240Es- ja 236Bk-ytimien hajoamistapa on useimmiten beetahajoamisen viivästämä fissio, joka on varsin erityinen ja monimutkainen ytimen hajoamistapa.
- Työssä tutkituissa ytimissä kyseisen hajoamistavan todennäköisyydet ovat suurimpia mitä einsteinium- tai berkelium-isotoopeissa on koskaan mitattu. Työssä pystyttiin myös osoittamaan viritystilojen pyörimisliikkeeseen verrattavissa olevan rakenteen perusteella, että 244Cf-ytimen muoto poikkeaa pallomaisesta, Konki kertoo.
Esitettyjen mittausten tuloksilla ja johtopäätöksillä pystyttiin haastamaan ja arvioimaan uusimpien ydinrakennetta kuvaavien teorioiden antamien ennusteiden luotettavuutta äärimmäisissä olosuhteissa, kuten raskaissa ja erittäin neutronivajaissa ytimissä sekä kaukana pysyvistä ja tyypillisesti pallomaisista ytimistä.
- Lisäksi tutkituissa 240Es- ja 236Bk-ytimissä esiintyvällä hajoamistavalla, beeta-viivästetyllä fissiolla, voi olla merkittäviä vaikutuksia nukleosynteesissä esimerkiksi niin kutsutun r-prosessin loppupään fissio-kierrätyksessä. Hajoamistapaa tutkimalla voidaan siten ymmärtää paremmin maailmankaikkeudessa esiintyvien alkuaineiden ja isotooppien syntyä ja jakaumaa, mikä on yksi ydinastrofysiikan peruskysymyksistä, Konki tiivistää.
Lisätietoja:
Joonas Konki, [email protected], +358 40 805 4106
Viestintäpäällikkö Liisa Harjula, [email protected], 040 8054403,
Joonas Konki valmistui ylioppilaaksi vuonna 2005 Suolahden lukiosta ja filosofian maisteriksi vuonna 2011 Jyväskylän yliopistosta. Vuoden 2008 syyslukukauden hän vietti Kanadassa vaihto-opiskelijana Saint Mary’s Universityssa Halifaxissa. Konki on työskennellyt tutkijana Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksen kiihdytinlaboratoriossa vuodesta 2012. Väitöksen jälkeen hän siirtyy tutkijaksi Euroopan ydin- ja hiukkasfysiikan tutkimuskeskukseen (CERN, Sveitsi).
Tutkimusta ovat rahoittaneet Alfred Kordelinin säätiö sekä Suomen Akatemia tohtorinkoulutus- ja huippututkimusyksikköohjelmien kautta.
Teos on julkaistu sarjassa Department of Physics, University of Jyväskylä, Research Report numerona 8/2017, ISSN 0075-465X, ISBN 978-951-39-7290-5 (painettu julkaisu) ja 978-951-39-7291-2 (verkkojulkaisu).
Linkki väitöskirjan PDF-versioon: https://www.jyu.fi/fysiikka/en/info/seminars/dissertation-joonas-konki-mon-18-12-2017-at-12-pm-fys1
Joonas Konki - printti kuvaaja Janne Pakarinen.JPG
Koko: 1,13 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 1022x1533Joonas Konki - printti kuvaaja Janne Pakarinen.JPG
Koko: 1,13 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 1022x1533Jyväskylän yliopisto – tulevaisuuden palveluksessa vuodesta 1863.
Kauniilla puistokampuksellamme sykkii monitieteinen tiedeyliopisto – ihmisläheinen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomispäivänpolttaviin kysymyksiin.
Suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa juuri täältä, vuonna 1863. Siitä lähtien voimanlähteenämme on ollut moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Oppiminen ja opetus, liikunta, luonnontieteet, kielet, kulttuurintutkimus ja informaatioteknologia ovat painoalamme, joissa ajattelemme isosti ja kokeilemme rohkeasti.
Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1