Lastensuojelun perhetyö voi parhaimmillaan olla yhteiskunnallinen hyve, jossa hoiva ja huolenpito jakaantuu vanhempien ja yhteiskunnan kesken. Kun julkinen apu tulee yksityiseen kotiin, siihen liittyy jännitteitä, mutta ei ristiriitaa sinänsä.
Auli Pohjolainen kuvaa sosiaalityön väitöskirjassaan yksityiskodeissa tehtävää julkista lastensuojelun avohuollon perhetyötä. Pohjolainen lähestyy perhetyötä moraalisena toimintana reflektiivisen suhdeperustaisen sosiaalityön näkökulmasta. Tutkimuksen kohteena ovat vanhempien ja perhetyöntekijöiden kokemukset perhetyöstä ja yksityiskodista perhetyön toteuttamisen tilana.
Perhetyössä kunnioitus ja luottamus ovat työskentelyn lähtökohtia, mutta ne eivät yksinään riitä.
– Kunnioitukseen ja luottamukseen on liityttävä samalla myös tunne avun saamisesta. Tämä edellyttää työntekijän kykyä olla moralisoimatta perheen elämäntapaa ja elinympäristöä sekä taitoa toimia kodissa tilannekohtaisesti, Pohjolainen sanoo.
Vanhemmat pitävätkin hyvän perhetyöntekijän piirteinä muun muassa luottamuksellisuutta, kärsivällisyyttä, joustavuutta ja kykyä ottaa vastaan kriittistä palautetta.
– Perhetyön osallistavassa ja vastuuttavassa ohjaustyössä arvoristiriitoja sisältävä ohjaus voi olla muutostyön esteenä, Pohjolainen huomauttaa.
Jännitteet voivat sisältyä hyvään perhetyöhön
Perhetyöskentelyssä jännitteet liittyvät kasvatuskäytäntöihin, yhteistyötoimijoiden kanssa tehtävään työhön sekä vanhempien kontrollin tunteeseen perhetyön aloitusvaiheessa. Vanhempien ja perhetyöntekijöiden yksityisyyden rajoissa on eroja. Erot liittyvät kodin fyysisten tilojen ja puheenaiheiden avoimuuteen.
– Tiivistetysti voi todeta, että sosiaalityön perhetyö on jännitteistä huolimatta julkisen lastensuojelun toimintaresurssi, joka vahvistaa vanhemmuuden identiteettiä sekä kansalaisuutta palveluohjauksellisella työllä. Lastensuojelun perhetyötä voi pitää yhteiskunnallisena hyveenä, jossa lapsen etu toteutetaan yhteisellä, tavoitteellisella ja arvoja sisältävällä hoivatyöllä, Pohjolainen sanoo.
Tutkimuksen tulokset vahvistavat aiempia tuloksia perhetyöstä. Pohjolaisen tutkimus kuitenkin lisää ymmärrystä yksityisyydestä ja kodin tilasta moraalisesta näkökulmasta katsottuna. Kyseinen aihepiiri on aiemmin jäänyt vähemmälle huomiolle.
Pohjolaisen tutkimustuloksia voidaan hyödyntää ammatillisen koulutuksen eettisen osaamisen sisällöissä sekä perhetyön tehtäväalueen näkyväksi tekemisessä eri toimijatahoille.
– Moniarvoistuvassa yhteiskunnassa tarvitaan keskustelua ammatillisessa perhetyössä välitettävistä moraalikäsityksistä ja yksityisyyden rajojen määrittymisestä lapsen edun toteuttamisessa, Pohjolainen painottaa.
Kasvatustieteiden maisteri Auli Pohjolaisen sosiaalityön väitöskirjan ”Julkista lastensuojelun perhetyötä yksityiskodissa” tarkastustilaisuus pidetään 11.1.2019 Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen Ulappa-salissa klo 12–15. Vastaväittelijänä sosiaalityön lehtori Aino Ritala-Koskinen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Aila-Leena Matthies (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Lisätiedot:
Auli Pohjolainen
[email protected]
045 208 3458
Tiedottaja Sari Laapotti
[email protected]
040 805 3575
Henkilötiedot:
Auli Pohjolainen on kirjoittanut ylioppilaaksi Leppävirran lukiosta. Hän on valmistunut lastentarhanopettajaksi Joensuun korkeakoulusta 1980 ja kasvatustieteiden maisteriksi pääaineena erityispedagogiikka Jyväskylän yliopistosta 1985. Hän on suorittanut ammatillisen opettajatutkinnon 1989 ja sosiaalipolitiikan syventävät opinnot Kuopion yliopistossa 1997. Lisäksi hän on suorittanut erityistason perheterapiakoulutuksen Oulun yliopistossa 2002 ja sosiaalityön opinnot ja jatko-opinnot Jyväskylän yliopistossa 2006–2018. Ammatillisina täydennyskoulutuksina ovat mm. Professional Development Certificate -kasvatus- ja opetusalan erikoistumisohjelma Oulun yliopistossa 1999 ja Muutoslaboratorio toimintakonseptin kehittämisen välineenä Helsingin yliopistossa 2005. Tällä hetkellä Pohjolainen työskentelee Savonia-ammattikorkeakoulussa sosiaalialan lehtorina.
Julkaisutiedot:
Teos on julkaistu sarjassa JYU Dissertations numerona 51, 178 s., Jyväskylä 2019, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-7646-0 (PDF). Linkki väitöskirjaan: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7646-0
Kokkolan yliopistokeskus Chydenius on monitieteinen, Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistojen muodostama yliopistokeskus, jonka toimintaa koordinoi Jyväskylän yliopisto. Kokkolan yliopistokeskus Chydenius on aikuisille suunnatun yliopistollisen opetuksen ja oppimisen edelläkävijä sekä kansainvälisesti ja alueellisesti verkottunut tutkimuskumppani.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1