Kirjan julkaisutilaisuus 11.5.2022 klo 14.15 - 15.45 etäyhteydellä (Zoom) tai paikan päällä Siirtolaisuusinstituutissa (Hämeenkatu 13, Turku)
Ilmoittautuminen viimeistään 10.5.2022
Ohjelma:
Avaus Saara Pellander
Kirjan esittely Pekka Kettunen, Erna Bodström ja Josefina Sipinen
Kysymyksiä ja keskustelua
Lähes joka kymmenes suomalainen on ulkomaalaistaustainen. Heidän osallistumisensa ja osallisuutensa myös politiikassa kaipaa kehittämistä ja parempaa ymmärtämistä.
”Poliittisen osallistumisen merkitys osana kotoutumista saatetaan toisinaan unohtaa, kun julkisessa keskustelussa keskitytään esimerkiksi maahanmuuttaneiden työllistymiseen tai kielitaitoon”, huomauttaa dosentti Pekka Kettunen, jonka toimittama uutuuskirja pureutuu monipuolisesti maahanmuuttaneiden poliittiseen osallistumiseen. ”Paitsi Suomeen muuttaneiden kotoutumisen ja yhdenvertaisuuden kannalta, myös yhteiskuntarauhan vuoksi on tärkeää seurata, miten maahanmuuttaneiden ääni kuuluu poliittisessa päätöksenteossa”, hän lisää.
Erityisen huolestuttavaa suomalaisen yhteiskunnan kannalta olisi kehitys, jossa ulkomaalaistaustaisten vanhempien Suomessa syntyneet lapset osallistuisivat politiikkaan muuta väestöä harvemmin, sillä se kertoisi syntyperään kytkeytyvästä eriarvoisuudesta ja loisi haitallisia jakolinjoja suomalaiseen yhteiskuntaan. ”Tämä seuraavan polven osuus äänioikeutetuista on kuitenkin vielä niin pieni, että sen kartoittaminen jää tulevan tutkimuksen tehtäväksi”, toteavat Kettunen ja tutkijatohtori Josefina Sipinen Siirtolaisuusinstituutin julkaiseman kirjan johdannossa.
Poliittinen osallistuminen kattaa monenlaisia toimia mielenosoituksista yhdistystoimintaan ja hankkeisiin osallistumisesta äänestämiseen. Jyväskylän yliopiston yliopistotutkija Päivi Pirkkalaisen mukaan erityisesti maahan vastikään saapuneille ulkomaalaisille kansalaisyhteiskuntaan osallistuminen on yksi harvoista keinoista vaikuttaa, sillä se on mahdollista riippumatta kansalaisuudesta tai maassaolostatuksesta. Pirkkalainen on tutkinut kirjassa vuonna 2015 Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden näkökulmia.
Perinteisempi poliittinen osallistuminen liittyy vaaleihin ja poliittisiin puolueisiin. ”Viranomaisten, puolueiden ja muiden järjestötoimijoiden työ ulkomaalaistaustaisten aktivoimiseksi poliittiseen osallistumiseen on kesken”, toteaa yliopistotutkija Sami Borg Tampereen yliopistosta. Tämä näkyy yleiskuvassa ulkomaalaistaustaisten äänestysaktiivisuudesta ja puolueläheisyydestä.
Ulkomaalaistaustaisten lähtömaalla, poliittisella kompetenssilla ja kansallisella identiteetillä on paljon merkitystä heidän poliittiselle osallistumiselleen. Myös eri kieliryhmien äänestysaktiivisuus vaihtelee paljon: muiden kuin suomen- tai ruotsinkielisten äänestysaktiivisuus on useissa muun kielisten kieliryhmissä kymmeniä prosenttiyksikköjä matalampi kantaväestöön verrattuna. Somalinkieliset ovat esimerkki onnistuneista integrointi- ja mobilisointitoimista kunta- ja eduskuntavaalien äänestysaktiivisuuden osalta. Kun vaalitietoa on tarjolla omalla kielellä ja kun muun kielisiä edustajia saadaan ehdokkaiksi vaaleihin, silloin osallistumisen kynnykset ovat tarpeeksi matalalla.
Tutkijatohtori Josefina Sipinen ja Tenure Track -professori Elina Kestilä-Kekkonen Tampereen yliopistosta katsovat, että mikäli puolueet haluavat mobilisoida etnisiin ja/tai maahanmuuttotaustaisiin vähemmistöihin kuuluvia äänestäjiä, niiden on löydettävä ehdokkaita, jotka ovat kiinnostuneet edistämään kyseisten ryhmien intressejä. Tämä vaatii puolueilta vähemmistöryhmien tuntemista ja hyviä verkostoja uusiin äänestäjäryhmiin. Myös kunnat voivat edistää osallistumista monin eri tavoin.
Maahanmuuttaneiden poliittisen osallistumisen tutkimus tarvitsee sekä yksityiskohtiin pureutuvia tapaustutkimuksia, että laajoja, määrälliseen aineistoon perustuvia tutkimuksia.
”Tarvitaan lisää tietoa myös eri maista Suomeen muuttaneiden poliittisista arvoista ja asenteista, sekä osallistumisen edellytyksistä kuten poliittisesta kiinnostuksesta, sisäisestä ja ulkoisesta kansalaispätevyydestä ja poliittisesta luottamuksesta”, Kettunen ja Sipilä peräänkuluttavat. Keskeinen kysymys onkin, miten eri ulkomaalaistaustaisiin ryhmiin kuuluvat kokevat tulevansa edustetuiksi päätöksenteossa.
Vertaisarvioitu julkaisu:
Pekka Kettunen (toim.): Näkökulmia maahanmuuttaneiden poliittiseen osallistumiseen Suomessa.
Saatavana julkaisun jälkeen Siirtolaisuusinstituutin verkkokaupassa: https://kauppa.siirtolaisuusinstituutti.fi/ sekä
vapaasti ladattavana pdf:nä Doria-julkaisuarkistossa: https://www.doria.fi/handle/10024/177410
Lisätietoja:
Pekka Kettunen
Sähköposti: [email protected]
Puh. 050-5644166
Turussa vuonna 1974 toimintansa aloittanut Siirtolaisuusinstituutti on ainoa sekä muuttoliikkeiden tutkimiseen että dokumentoimiseen erikoistunut laitos Suomessa. https://siirtolaisuusinstituutti.fi/
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1