Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Tiede ja tutkimus » Uutta tutkimustietoa korkeakoulutuksesta kaksissa kansissa: Erot koulutusvalinnoissa alueellisesti suuria. Paljon vaihtelua myös opiskelijoiden kokemuksissa korkeakoulujen saavutettavuudesta.

Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus

Uutta tutkimustietoa korkeakoulutuksesta kaksissa kansissa: Erot koulutusvalinnoissa alueellisesti suuria. Paljon vaihtelua myös opiskelijoiden kokemuksissa korkeakoulujen saavutettavuudesta.

Tiedote.
Julkaistu: 29.02.2016 klo 13:14
Julkaisija: Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus

 

 

Korkeakoulutuksen alueellinen tasa-arvo ja segregaatio

Eri alojen suosiossa on suhteellisen suuria eroja eri maakuntien välillä, selviää tuoreesta Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksen tutkimuksesta. Korkeakoulutuksen alueellista tasa-arvoa ja segregaatiota käsittelevästä tutkimuksesta käy ilmi, että niistä maakunnista, joissa on jonkin tietyn alan opiskelumahdollisuus, päädytään opiskelemaan kyseistä alaa muita maakuntia useammin. Myös yliopistoon hakeudutaan hieman useammin niistä maakunnista, joissa on yliopisto. 

Suhteellisesti vähiten opintojen perässä muista maakunnista muutetaan Pohjois-Pohjanmaalle ja eniten Keski-Suomeen. Korkeasti koulutettujen vanhempien lapset ovat halukkaampia muuttamaan koulutuksen perässä kauemmas kuin matalamman koulutustason omaavien vanhempien lapset.

Koulutuksen alueellista segregaatiota tarkasteltiin tutkimuksessa maantieteellisten etäisyyksien ja sosio-ekonomisen taustan lisäksi myös suhteessa opiskelijan kotipaikkakunnan elinkeinorakenteeseen. Tarkastelua varten johdettiin opiskelijan kotipaikkakunnan elinkeinorakenteen viisi kehystyyppiä, joiden suhteen tarkastellaan koulutusalojen suosiota ja hakeutujan sisäänpääsyä. Kiinnostavimmat tulokset näkyivät taantuvien teollisuuspaikkakuntien hakijoilla, jotka menestyivät opiskelijavalinnoissa merkittävästi muita heikommin kauppa-, oikeus- ja lääketieteiden koulutusten valinnoissa ja päätyivät muita useammin opiskelemaan luonnontieteitä tai liiketaloutta ammattikorkeakouluun.

Tutkimus hyödyntää Opetushallituksen ylläpitämiä opiskelijavirtoja ja koulutukseen hakeutumista kuvaavia Vipunen-tietokannan tilastoaineistoja, joihin on yhdistetty kuntatason alueellisia elinkeinorakenteen indikaattoreita Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (SOTKA-tietokannasta).

Koko tutkimus Korkeakoulutuksen alueellinen tasa-arvo ja segregaatio on luettavissa ja ladattavissa osoitteesta:
https://drive.google.com/file/d/0B9L1fvjudy3Ga1F0ZlVTY3FHV0E/view?usp=sharing

Lisätietoja tutkimuksesta antavat: Juhani Saari (juhani.saari[at]otus.fi] ja Alina Inkinen (alina.inkinen[at]otus.fi)

 

Saavutettava korkeakoulu

Korkeakoulutuksen saavutettavuus - Katsaus korkeakoulujen sosiaaliseen, psyykkiseen ja fyysiseen saavutettavuuteen opiskelijoiden näkökulmasta

Otuksen toisessa tuoreessa tutkimuksessa korkeakoulujen sosiaalisesta, psyykkisestä ja fyysisestä saavutettavuudesta puolestaan selviää, että tarkasteltaessa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden (n=1421) näkemyksiä yhtenä ryhmänä, oppilaitosten ilmapiiri koettiin hyvin usein yhdenvertaiseksi, avoimeksi ja hyväksyväksi. Erityisen saavutettavina koettiin opiskelijavalinnat, tilat sekä opiskelijajärjestötoiminta.

Osallisuuden kokemukset oppilaitoksissa olivat yhdenvertaisuuden kokemuksia hieman vähäisemmät ja korkeakouluissa heikoimmin toteutuvia saavutettavuuden osa-alueita ovatkin vuorovaikutus henkilökunnan kanssa sekä korkeakoulujen politiikkojen ja strategioiden saavutettavuus. Osa-alueita, joissa puolestaan toivottiin tukea, olivat opintojen joustava ja yksilöllinen suunnittelu, vuorovaikutus henkilökunnan kanssa sekä opiskelijoiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin seuranta.

Eroa saavutettavuuden kokemuksissa löytyi paljon sen perusteella, kokiko kuuluvansa johonkin erityisryhmään (tässä aistivammaiset, liikuntavammaiset, aktiivisuus- ja tarkkaavaisuushäiriöiset, autismin kirjoon lukeutuvat, kielellisiä erityisvaikeuksia omaavat, lukemis- ja kirjoittamisvaikeuksia omaavat, mielenterveyden tai jaksamisen ongelmia omaavat, kieli- ja kulttuurivähemmistöt, seksuaali- tai sukupuolivähemmistöt, ikääntyvät ja ”muut”) vai ei. Erityisryhmiin kuuluvat opiskelijat kokivat kaikki selvityksen osa-alueet heikommin saavutettavina kuin muut opiskelijat. Erityisen suuria eroja löytyi vuorovaikutuksen kokemuksista muiden opiskelijoiden kanssa, yhdenvertaisuudessa sekä osallisuudessa.

Selvitys on ensimmäinen osa suunniteltua kaksiosaista selvityssarjaa, jonka toinen osa on suunniteltu toteutettavan saman sisältöisenä kyselynä korkeakoulujen henkilöstölle. Molemmissa selvityksissä tuloksia verrataan Penttilän selvityksen tuloksiin korkeakoulujen saavutettavuudesta vuodelta 2012 (Hitaasti mutta varmasti? Saavutettavuuden edistyminen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2000-luvulla).

Korkeakoulujen saavutettavuus - Katsaus korkeakoulujen sosiaaliseen, psyykkiseen ja fyysiseen saavutettavuuteen opiskelijoiden näkökulmasta on luettavissa ja ladattavissa kokonaisuudessaan osoitteesta:
https://drive.google.com/file/d/0B9L1fvjudy3GbWRWWnZMcjhiakE/view?usp=sharing

Lisätietoja tutkimuksesta antaa: Tiia Villa (tiia.villa[at]otus.fi)

 

 

Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus

Uutta tutkimustietoa
opiskelijoista ja opiskelusta.

Yhteiskunnalliseen keskusteluun.

 

http://www.otus.fi/

 

Hae kategoriasta

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs