Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimus kotimaisen sian- ja broilerinlihan hiili- ja vesijalanjäljistä tuo uutta ja kansainvälisesti vertailukelpoista tietoa tuotteiden ympäristökilpailukyvystä.
Tuotteiden ympäristövaikutukset kiinnostavat yhä enemmän sidosryhmiä sekä Suomessa että kansainvälisesti. Keskustelua käydään laajasti erityisesti lihantuotannon ja lihatuotteiden ympäristövaikutuksista. SBYM (Sian- ja broilerinlihan ympäristökilpailukyky) -hankkeessa selvitettiin suomalaisen sian- ja broilerinlihan hiili- ja vesijalanjälki. Hankkeen tavoitteena oli tuottaa sekä keskustelun että tuotannon kehittämisen tueksi tutkittua, Euroopan komission PEF-ohjeistuksen mukaista vertailukelpoista tietoa kotimaisen sian- ja broilerinlihan ympäristövaikutuksista.
Tutkimuksessa laaditut sian- ja broilerinlihan hiili- ja vesijalanjäljen arvioinnit perustuvat tarkoituksenmukaisiin, primäärisiin tietolähteisiin laskentaohjeistuksien aineistovaatimuksien mukaisesti. ”Tutkimuksessa saadut luvut tarjoavat vertailukelpoiset vaikutusarviot muihin tuoteryhmän arvioihin myös kansainvälisesti,” tutkija Sanna Hietala Lukesta sanoo. Suomalaisen broilerinlihan ilmastovaikutus oli 2,4 kg CO2 ekv per teuras-kg ja tyypillisen sianlihan 3,5 kg CO2 ekv per teuras-kg. Vesiniukkuusvaikutus oli broilerinlihalle 0,54 m3 ekv per teuras-kg ja sianlihalle 0,7 m3 ekv per teuras-kg. Näitä lukuja voidaan pitää kotimaisen tuotannon keskimääräisenä lähtötasona, jonka pohjalle voidaan edelleen suunnata kestävyyden kehittämiseen suuntaavaa toimintaa sekä edelleen tarkentaa elinkaariarviointia menetelmien kehittyessä.
Uutta tietoa vesiniukkuusvaikutuksista
Suomalaisen sian- ja broilerinlihan ilmasto- ja vesiniukkuusvaikutuksista ei ole ollut ajantasaista, harmonisoituihin arviointimenetelmiin perustuvaa tutkimustietoa. Vaikka kotimaisen tuotannon ilmastovaikutuksia on arvioitu aiemmin, sekä tuotanto että arviointimenetelmät ovat ottaneet harppauksia eteenpäin. ”SBYM-hankkeen ansiosta ymmärrämme selvästi aikaisempaa paremmin, mitä eroja ja miksi laskennan rajauksissa on. Tämä luo mielestämme erittäin hyvät taustat uuden, jo käynnistyneen harmonisointihankkeen etenemiselle,” hankkeessa mukana olleen Atrian alkutuotannon ympäristökestävyyden kehityspäällikkö Teija Paavola sanoo.
Tutkimus tuo täysin uutta, kansainvälisen tason tietoa myös vesiniukkuusvaikutuksista. Vesiniukkuusvaikutus kuvaa tuotannon vedenkäytön vaikutusta suhteessa paikallisiin vesiresursseihin, koko tuotantoketjun matkalla. ”Myös vesijalanjälki toi tärkeitä pointteja esiin, joita varmasti huomioidaan tulevaisuudessa tarkemmin, ” MTK:n asiantuntija Jukka Rantala toteaa. ”Me hankkeessa mukana olleet näemme tämän työn erittäin tärkeänä nimenomaan luotettavuuden ja vertailukelpoisuuden näkökulmista. Tämä on toiminut hienosti myös ruokatalojen omien tilakohtaisten laskentojen kehittämisessä kohti yhtenäisiä menetelmiä,” HKScanin alkutuotannon strategian johtaja Ulf Jahnsson sanoo.
Tuotteiden elinkaariarvioinnin yhtenäistäminen lisää vertailukelpoisuutta
Euroopassa on otettu tärkeä askel kohti yhtenäisiä tuoteryhmäkohtaisia elinkaariarvioinnin laskentaohjeistuksia. EU:n Komissio on yhdessä eri toimialaliittojen kanssa työstänyt yksityiskohtaisia tuoteryhmäkohtaisia ohjeistuksia (Product Environmental Footprint, PEF), muun muassa punaiselle lihalle ja rehutuotannolle, joita myös tässä tutkimuksessa on hyödynnetty. ”Euroopan komission julkaisemien laskentaohjeistuksien taustalla on ollut huoli erilaisista tuotteiden ympäristökestävyysväitteistä, joiden laskentatavoista ei voi päästä varmuuteen. Tavoite on saada yhtenevät menetelmät käyttöön ja sen myötä lisätä sekä arvioinnin läpinäkyvyyttä, luotettavuutta että vertailukelpoisuutta,” Hietala Lukesta kertoo.
Sian- ja broilerinlihan ympäristökilpailukyky (SBYM) -hankkeen on toteuttanut Luonnonvarakeskus. Hanke on toteutettu yhteistyössä HKScan Oyj:in, Atria Oyj:n ja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n kanssa ja hanketta ovat rahoittaneet näiden tahojen lisäksi maa- ja metsätalousministeriö Maatilatalouden kehittämisrahastosta (Makera) sekä Luonnonvarakeskus.
Lisätietoa:
Vastuututkija Sanna Hietala, [email protected], p. 0295326021
Luonnonvarakeskus on tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tekee työtä luonnonvarojen kestävän käytön ja biotalouden edistämiseksi.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1