Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Tiede ja tutkimus » Uusia tutkijatohtoreita ja kliinisiä tutkijoita terveyden tutkimuksen alalle

Suomen Akatemia

Uusia tutkijatohtoreita ja kliinisiä tutkijoita terveyden tutkimuksen alalle

Tiedote.
Julkaistu: 05.06.2013 klo 13:32
Julkaisija: Suomen Akatemia

Suomen Akatemian terveyden tutkimuksen toimikunta on 5.6.2013 valinnut 20 uutta tutkijatohtoria ja kahdeksan kliinistä tutkijaa. Toimikunta sai 120 tutkijatohtorihakemusta ja 34 hakemusta kliiniseksi tutkijaksi.

Kolmivuotinen tutkijatohtorikausi mahdollistaa lupaavimpien, äskettäin tohtorin tutkinnon suorittaneiden nuorten tutkijoiden pätevöitymisen ja itsenäistymisen ammattitutkijoiksi.   Kansainvälistyminen on tässä uravaiheessa tutkijoille tärkeää ja useimmat nyt rahoitetuista tutkijatohtoreista toteuttavatkin osan tutkimustyöstään ulkomailla.

 

Esimerkkejä tutkijatohtorirahoituksesta

Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä Suomessa. Sen hoitokeinoina käytetään leikkausta, sädehoitoa, lääkehoitoa ja aktiivista seurantaa. Nykyiset eturauhassyövän diagnostiikka- ja hoitokäytännöt eivät huomioi taudinkulun vaihteluita. Yksinkertaistettu toimintatapa johtaa siihen, että osaa potilaista hoidetaan liian aktiivisesti ja toisia taas puutteellisesti. Ronald Borran (TYKS) tutkimusprojektissa pyritään kehittämään yksilöllisiä hoitopäätösten tekemistä kehittämällä potilaalle vaarattomien ja helposti siedettävien magneettikuvausmenetelmien avulla. Uusien menetelmien avulla voidaan valita eturauhasbiopsiapotilaat tarkemmin, kohdentaa biopsianäytteet paremmin ja tarkentaa syövän aggressiivisuuden luokittelua.

 

Maksalla on tärkeä rooli elimistön aineenvaihdunnan ja sen tasapainon säätelyssä, minkä vuoksi maksan rasvoittuminen on vakava terveysriski. Satu Pekkalan (Jyväskylän yliopisto) tutkimusprojekti selvittää, miten suoliston mikrobisto vaikuttaa rasvakudokseen ja miten rasvakudoksen muutokset välittyvät edelleen maksaan. Tutkimuksen tulokset tuottavat uutta tietoa kroonisesta maksasairaudesta sekä auttavat ennaltaehkäisemään maksan rasvoittumista.

 

Suomen Akatemia tukee kliinistä tutkijanuraa

Kliinisen tutkijan rahoitus on terveyden tutkimuksen toimikunnan erityinen suunnattu rahoitusmuoto, jonka haku järjestettiin nyt kahdeksannen kerran. Rahoituksella tuetaan kliinisiä tutkijoita myöntämällä heille palkkauskuluja osa-aikaiseen tutkimustyöhön ja määrärahaa tutkimuskuluja varten. Rahoituksella rohkaistaan kliinisessä työssä olevia lääkäreitä tutkimustyön jatkamiseen erikoistumiskoulutuksen aikana ja sen jälkeen kliinisen työn ohella.

Suomen Akatemian terveyden tutkimuksen toimikunta on valinnut syyskuun 2012 haun perusteella kahdeksan uutta kliinistä tutkijaa.  Rahoituksen sai 23,5 prosenttia hakijoista. Hakijoiden määrä nousi 30 prosenttia vuodesta 2011.

 

Esimerkkejä kliinisten tutkijoiden rahoituksesta

Käsitys luusta ainoastaan rakenteellisena elementtinä on muuttunut viime vuosien aikana. Riku Kiviranta Turun yliopistosta tutkii luuta dynaamisena elimenä, joka säätelee esimerkiksi energia- ja mineraaliaineenvaihduntaa. Luuytimessä muodostuu myös suuri osa verisoluista (hematopoeesi). Luuytimen sidekudossoluista erityisesti osteoblastit ovat keskeisiä kantasolujen erilaistumisen, luun muodostuksen sekä aineenvaihdunnan säätelijöitä. Kivirannan tutkimuksessa selvitetään osteoblastien erilaistumisen ja toiminnan säätelyn mekanismeja. Tutkimuksella voidaan kehittää uusia hoitomuotoja luuston ja luuytimen sairauksiin.

 

Lastenpsykiatriassa ja lasten ennaltaehkäisevässä mielenterveystyössä tarvitaan nopeasti tehokkaampia työmuotoja. Marjaterttu Pajulon (TYKS) hanke sisältää viisi osaprojektia, joiden tavoitteena on tutkia ja ottaa käyttöön uusi, vanhemmuuden ydinalueeseen kohdistuva interventio. Tämä perustuu vanhemman niin sanotun mentalisaatiokyvyn vahvistamiseen, eli kykyyn pohtia oman ja toisen käyttäytymisen taustalla olevia tarkoitusperiä ja kokemusta. Tämä on lupaavimpia hoidon kehittämisen alueita koko psykiatrian alalla. Vanhemman hyvä mentalisaatiokyky on yhteydessä lapsen turvalliseen kiintymykseen ja suotuisaan kokonaiskehitykseen. Kaksi osaprojektia on kohdennettu päihderiippuvaisille odottaville äideille, kaksi äitiysneuvoloista kerättäville nuorille perheille ja yksi lastenpsykiatrisen erikoissairaanhoidon työntekijöiden kouluttamiseen. Hankkeessa tehdään myös kansainvälistä yhteistyötä: testataan ja otetaan käyttöön Suomessa uusi, vanhemman varhaista mentalisaatiokykyä arvioiva lomakemenetelmä.

 

Atte-Pekka Meretojan (HYKS) tutkimuksessa kehitetään aivohalvauksen hoitoa. Meretojan hoitotutkimuksessa selvitetään, estääkö veren hyytymistä edistävä traneksaamihappo aivoverenvuodon kasvua. Tutkimuksessa kehitettävällä verinäyteanalyysillä voidaan luotettavasti sulkea pois aivoverenvuoto ja arvioida aivohalvauksen alkamisajankohta. Tämä mahdollistaa useamman aivoinfarktipotilaan nopean liuotushoidon, pelastaa aivokudosta kuoliolta ja vähentää aivohalvauksen jälkeistä vammautumista. Kokeellisessa osiossa kehitetään spontaani aivoverenvuotomalli, jolla tutkitaan aivoverenvuotoon johtavia mekanismeja ja tunnistetaan mahdollisia hoitokohteita. Tutkimuksessa tunnistetaan kansallisista aivohalvausrekistereistä parhaita hoitomalleja ja selvitetään uusien hoitomuotojen kustannusvaikuttavuutta.

 

Lisätietoja:

Rahoitetut tutkijatohtorit  http://bit.ly/11XVi9h

Rahoitetut kliiniset tutkijat  http://bit.ly/15HAVMs

 

Tutkijatohtorit

tiedeasiantuntija Heikki Vilen,(etunimi.sukunimi(at)aka.fi), p. 029 533 5135

 

Kliiniset tutkijat

tiedeasiantuntija Sanna Marjavaara,(etunimi.sukunimi(at)aka.fi), p. 029 533 5070

 

Suomen Akatemian viestintä
Vesa Varpula
verkkotiedottaja
p. 029 533 5131
etunimi.sukunimi(at)aka.fi

 

Suomen Akatemian verkkosivut www.aka.fi

Tutustu julkaisijan muuhun lehdistöaineistoon

Hae kategoriasta

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs