Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Tiede ja tutkimus » Uusia akatemiatutkijoita, tutkijatohtoreita ja kliinisiä tutkijoita terveyden tutkimuksen alalle

Suomen Akatemia

Uusia akatemiatutkijoita, tutkijatohtoreita ja kliinisiä tutkijoita terveyden tutkimuksen alalle

Tiedote.
Julkaistu: 06.06.2012 klo 15:15
Julkaisija: Suomen Akatemia

 

Suomen Akatemian terveyden tutkimuksen toimikunta on valinnut syyskuun 2011 haun perusteella 10 uutta akatemiatutkijaa, 23 tutkijatohtoria ja kuusi kliinistä tutkijaa. Toimikunta sai 74 akatemiatutkijahakemusta, 121 tutkijatohtorihakemusta ja 24 hakemusta kliiniseksi tutkijaksi.

Akatemiatutkijan rahoituksen tavoitteena on edistää ja vahvistaa parhaimpien kokeneiden tutkijoiden pätevöitymistä akateemiseen johtajuuteen ja vakiinnuttaa heidän asemaansa itsenäisenä tutkijana. Nyt valittujen akatemiatutkijoiden väittelystä on kulunut 3 - 9 vuotta. Akatemiatutkijan kausi on viisivuotinen.

Rahoitusta saaneista 70 prosenttia oli naisia. Kilpailu rahoituksesta oli tällä kertaa erityisen tiukkaa lisääntyneen hakemusmäärän ja vähentyneen myöntövaltuuden vuoksi.

Tutkijatohtorin tehtävän rahoituksen tavoitteena on mahdollistaa lupaavimpien, äskettäin tohtorin tutkinnon suorittaneiden nuorten tutkijoiden pätevöityminen ja itsenäistyminen ammattitutkijoiksi. Tutkijatohtoreita kannustetaan sekä kansainväliseen että sektorien väliseen liikkuvuuteen ja yhteistyöhön. Kolmivuotinen rahoituskausi voi sisältää yhden tai useamman liikkuvuusjakson sekä kotimaahan paluun rahoituksen.

Kliinisen tutkijan rahoitus on terveyden tutkimuksen toimikunnan erityinen suunnattu rahoitusmuoto, joka järjestettiin nyt seitsemännen kerran. Rahoituksella tuetaan kliinisiä tutkijoita myöntämällä heille palkkauskuluja osa-aikaiseen tutkimustyöhön ja määrärahaa tutkimuskuluja varten. Tavoitteena on rohkaista kliinisessä työssä olevia lääkäreitä tekemään tutkimusta, jotta tutkijanura voisi jatkua erikoistumiskoulutuksen aikana sekä sen jälkeen kliinisen työn ohella.

Ulkomaalaiset arviointipaneelit pitivät hakemusten tieteellistä tasoa yleisesti hyvänä, parhaita hankkeita pidettiin myös kansainvälisesti kilpailukykyisinä.

 

Uudet akatemiatutkijat tutkivat muun muassa seuraavia aiheita:

Masennus, sydäntauti, alkoholin ongelmakäyttö ja 2-tyypin diabetes ovat merkittäviä kansansairauksia myös työssäkäyvillä ja niiden aiheuttama työkyvyn alenema sekä menetetyt työvuodet ovat lisääntymässä. Työterveyslaitoksella toimivan akatemiatutkija Marianna Virtasen tutkimushankkeessa seurataan usean aineiston avulla laajasti työelämätekijöiden merkitystä kyseisten kansantautien ennusteeseen. Psykososiaalisia stressitekijöitä, työmarkkina-asemaa, työaikamuotoa on tutkittu melko paljon, mutta näiden tekijöiden merkityksestä merkittävien kansantautien kulkuun on vain vähän tietoa.

Ruskea rasva on energiaa kuluttava kudostyyppi. Varsinkin kylmässä ympäristössä ruskea rasva aktivoituu ja tuottaa lämpöä. Ihmisen ruskean rasvan toiminnasta tiedetään toistaiseksi vähän. Energianlähteenään ruskea rasva käyttää pääasiassa rasvahappoja, mutta myös hieman sokeria. Sokerinkulutus lisääntyy kymmenkertaisesti kylmässä, mutta rasvahappojen kulutuksesta ei ole tietoa. Turun PET-keskuksessa toimivan akatemiatutkija Kirsi Virtasen tutkimuksessa mitataan rasvahappojen kulutusta terveillä normaalipainoisilla henkilöillä sekä lihavilla henkilöillä, joilla ruskean rasvan toiminta saattaa olla hiipunut.

 

Tutkijatohtoreiden tutkimusaiheita:

Syöjäsoluilla, endoteelisoluilla sekä sileillä lihassoluilla on keskeinen rooli valtimonkovettumataudin etenemisessä. Näiden solujen välisestä toiminnasta tiedetään kuitenkin hyvin vähän. Itä-Suomen yliopistossa toimivan tutkijatohtori Minna Kaikkosen tutkimuksen ensimmäisessä osassa selvitetään tulehdus- ja hapenpuutestimulaation vaikutuksia näiden solujen ilmiasuun. Terapeuttinen verisuonten uudelleenmuodostus on yksi lupaavimmista valtimonkovettumataudin aiheuttaman veritulpan hoitomuodoista.

Alzheimerin taudin tunnusomainen piirre on amyloidiplakkien muodostuminen aivoihin. Useimmissa tutkimuksissa ei kuitenkaan ole löydetty suoraa yhteyttä amyloidiplakkien määrän ja potilaiden muistisuorituksen välillä. Itä-Suomen yliopistossa toimivan tutkijatohtori Irene Gurevicienen tuttkimuksessa testataan kahta tällä hetkellä vallalla olevaa hypoteesia amyloidiplakkien merkityksestä ihmisen toiminnalle. Ensimmäisen mukaan ne ovat myrkyllisiä, mutta niiden vaikutus ulottuu vain aivan plakkien lähietäisyydelle. Toisen hypoteesin mukaan amyloidiplakit toimivat pölyimurin tavoin ja sitovat haitallisempia liukoisia amyloidiproteiinin muotoja ja olisivat siten aivoja suojaavia.

 

Kliininen tutkimus:

Ennenaikaisesti syntyneiden vauvojen aivosähkötoiminnalle on tyypillistä useiden kymmenien sekuntien epäjatkuvat jaksot. Oulun yliopistossa toimivan LT Sampsa Sipilän kliinisessä työssä aivosähkökäyrästä eli elektroenkefalografiasta (EEG:sta) arvioidaan ovatko siinä esiintyvät piirteet normaaleja vai sairautta aiheuttavia suhteutettuna potilaan ikään. EEG:ssä havaittujen ilmiöiden luonteen ymmärtäminen auttaa vastasyntyneiden vauvojen hoitojen ohjauksessa.

Lisätietoja:

  • Akatemiatutkijat: tiedeasiantuntija Aki Salo, p. (09) 7748 8244, aki.salo(at)aka.fi
  • tutkijatohtorit: tiedeasiantuntija Heikki Vilen, p. (09) 7748 8456, heikki.vilen(at)aka.fi
  • kliiniset tutkijat: tiedeasiantuntija Sanna Marjavaara, p. (09) 7748 8206, sanna.marjavaara(at)aka.fi
  • Lista uusista tutkijatohtoreista, akatemiatutkijoista ja kliinisistä tutkijoista

 

Suomen Akatemian viestintä
Vesa Varpula
verkkotiedottaja
p. (09) 7748 8458
vesa.varpula(at)aka.fi

Suomen Akatemian verkkosivut www.aka.fi

Tutustu julkaisijan muuhun lehdistöaineistoon

Hae kategoriasta

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs