Vähemmistöillä on kokoaan suurempi mutta harvoin huomattu rooli kansainvälisissä muuttoliikkeissä. Kun julkisuudessa puhutaan vaikkapa afganistanilaisista, irakilaisista tai srilankalaisista pakolaisista, on monissa tapauksissa kyse ihmisistä, jotka mieltävät itsensä pikemminkin hazaroiksi, jesideiksi tai tamileiksi.
Myös suomalaisessa muuttoliikehistoriassa monet vähemmistöt ovat olleet vahvasti yliedustettuja.
Miika Tervosen ja Johanna Leinosen toimittama kokoomateos Vähemmistöt muuttajina: näkökulmia suomalaisen muuttoliikehistorian moninaisuuteen tarjoaa tuoreen näkökulman muuttoliikkeisiin ja toiseuteen käsittelemällä vähemmistöjen liikkuvuuskokemuksia 1800-luvun lopulta nykypäivään.
”Haluamme purkaa muuttoliikkeisiin ja ulkosuomalaisuuteen liittyviä hiljaisuuksia ja sokeita pisteitä”, kertoo Siirtolaisuusinstituutin vastaava tutkija, dosentti Miika Tervonen.
Monia kirjan käsittelemiä aihepiirejä ei ole aiemmin juuri tutkittu. Sen 11 tutkimusartikkelia käsittelevät muun muassa Suomen tataarien ylirajaista historiaa, saamelaistaustaisia siirtolaisia Pohjois-Amerikassa ja suomenruotsalaisten kuurojen maastamuuttoa Ruotsiin.
Teksteissä toistuvat vähemmistöjen muuttoliikkeisiin liittyvät hiljaisuudet.
Esimerkiksi Simo Muir tutkii luvussaan suomenjuutalaisten toisen maailmansodan aikaisia evakuointisuunnitelmia ja toteutuneita evakuointeja Suomesta. Hän pohtii, miksi näistä on pitkälti vaiettu niin suomenjuutalaisten keskuudessa kuin suomalaisessa historiankirjoituksessakin.
”Vähemmistöihin kuuluvat muuttajat ovat olleet kaksinkertaisesti näkymättömiä kansallista yhtenäisyyttä korostaneessa historiankirjoituksessa”, toteaa Tervonen. Samalla Suomesta lähteneet on usein niputettu yhdeksi homogeeniseksi kuvitelluksi ryhmäksi, ulkosuomalaisiksi.
“Muuttoliiketutkijat ovat tarkastelleet ulkosuomalaisuuden kategoriaa kriittisesti harvoin”, kertoo kirjan toinen toimittaja, Oulun yliopistossa toimiva akatemiatutkija Johanna Leinonen. “On tutkittu paljon suomalaisuuden säilymistä – tai katoamista – siirtolaisten keskuudessa, vaikka monet lähtijöistä eivät alun perinkään identifioituneet yksiselitteisesti tai yksinomaan suomalaisiksi.”
Kirja tuo esiin, etteivät ulkosuomalaiset ole yhtenäinen ryhmä. Vähemmistöjen suhteellisen vilkas ylirajainen liikkuvuus tarkoittaa päinvastoin Suomesta lähtijöiden ja heidän jälkeläistensä muuta väestöä suurempaa kulttuurista heterogeenisyyttä.
Vähemmistöt muuttajina -kirjan julkaisutilaisuus 25.11. klo 15.00–16.30
Siirtolaisuusinstituutti, Hämeenkatu 13, Turku
Ohjelma:
15.00-15.15 Toimittajien puheenvuoro: Vastaava tutkija Miika Tervonen (Siirtolaisuusinstituutti) ja akatemiatutkija Johanna Leinonen (Oulun yliopisto)
15.15-15.25 Dosentti, didaktikko Ainur Elmgren (Oulun yliopisto): Tampere, Berliini, Istanbul: Suomen ensimmäisen muslimiyhteisön ylirajaisuus
15.25-15.35 Dosentti, yliopistonlehtori Laura Ekholm: Teollisuuspatruuna A. W. Wahren juutalaistaustaisena maahanmuuttajana
15.35-15.45 Dosentti, yliopistonlehtori Seija Jalagin (Oulun yliopisto): Venäjänkarjalaisesta ruotsinsuomalaiseksi: toimijuus, hallinta ja pakolaisuuden muistot
15.45-16.00 Kommenttipuheenvuoro: Erikoistutkija Samira Saramo (Siirtolaisuusinstituutti)
16.00-16.30 Keskustelua
Ilmoittautuminen: Ole hyvä ja ilmoittaudu täällä viimeistään 24.11.2021
Turussa vuonna 1974 toimintansa aloittanut Siirtolaisuusinstituutti on ainoa sekä muuttoliikkeiden tutkimiseen että dokumentoimiseen erikoistunut laitos Suomessa. https://siirtolaisuusinstituutti.fi/
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1