Kokeilun kahtena ensimmäisenä lukuvuonna on onnistuttu luomaan harjoittelumahdollisuuksia koulupäivän yhteyteen sekä otettu käyttöön urheilijaksi kasvamisen oppisisältöjä. Lukuvuodesta 2018–2019 toteutetun arvioinnin mukaan jatkohaasteina ovat urheiluoppilaiden kokonaiskuormituksen hallinta ja koulu-seurayhteistyön edelleen kehittäminen.
Suomen Olympiakomitean urheiluyläkoulukokeilussa tavoitteena on rakentaa valtakunnallinen urheiluyläkoulutoiminnan malli. Kokeilussa toteutetaan yhteisiä sisältökokonaisuuksia, jotka ovat 1) yhteinen soveltuvuuskoe oppilasvalintoihin, 2) Kasva urheilijaksi -sisältösuositukset, jotka luovat perustan monipuoliselle urheilu- ja liikuntatoiminnalle sekä urheilijaksi kasvamiselle, 3) tavoitteena 10 tuntia urheilua ja liikuntaa koulupäivän yhteydessä kouluviikon aikana, millä pyritään vähentämään oppilaiden arjen kiirettä ja 4) digioppimishanke, jolla pyritään luomaan erilaisia malleja digitaalisten välineiden hyödyntämiseen esimerkiksi leirien ja kilpailumatkojen aikana. Hankkeessa on mukana yhteensä 25 koulua.
Kokeiluhankkeen arvioinnin perusteella kokeilun yhteisiä sisältöjä hyödynnettiin kouluissa monipuolisesti. Soveltuvuuskoe oli käytössä kaikissa arviointiin osallistuneista kouluista. Kasva urheilijaksi -sisältöjä ja harjoituskirjoja hyödynnettiin lähes kaikissa kouluissa ja noin puolet kouluista onnistui toteuttamaan 10 tuntia liikuntaa ja urheilua koulupäivään kytkettynä. Digitaalisia välineitä koulut hyödynsivät oppimisen tukena hyvin vaihtelevasti.
Urheiluyläkoulukokeilussa mukana olevat oppilaat olivat urheiluoppilaskyselyn perusteella vahvasti kiinnittyneitä urheiluun ja valmiita tekemään töitä myös koulun eteen. Urheiluoppilaita voi kuvailla motivoituneiksi, harjoittelusta ja kilpailemisesta innostuneiksi. Toisaalta, osa urheiluoppilaista näytti kärsivän jonkinasteisista uupumusoireista.
- Vaikka 10 tuntia liikuntaa ja urheilua koulupäivän yhteydessä on onnistuttu toteuttamaan jo monessa koulussa, urheiluoppilaiden iltaharjoittelun määrän vähentämisessä on vielä selviä haasteita. Lisäksi merkittävällä osalla urheiluoppilaista sairastumiset ja loukkaantumiset näyttävät haittaavan harjoittelua. Kokonaisarjen kuormittavuuden seurannasta tulisikin huolehtia systemaattisesti, koska tällä hetkellä näyttää epäselvältä kenen vastuulla yksittäisen oppilaan kokonaiskuormituksen seuranta on, kertoo erikoistutkija Kaisu Mononen.
Kokonaiskuormituksen hallintaa pyrittiin parantamaan koulujen ja seurojen yhteistyöllä. Toistaiseksi yhteistyötä tehtiin kokeilukouluissa hyvin vaihtelevasti: vähimmillään yhteistyötä ei tehty lainkaan ja joillakin kouluilla oli jo pitkät perinteet seurayhteistyössä. Vain kaksi koulua raportoi toimintamallista, jossa seurojen kanssa katsotaan urheiluoppilaiden viikkoa ja siten kokonaiskuormitusta yhdessä seurojen kanssa. Monilla kouluilla yhteistyö tarkoitti muutamia tapaamisia lukukaudessa ja yhteydenpitoa tarvittaessa.
- Tiiviin yhteistyön ehdoton edellytys on siihen resursointi. Kouluissa yhteistyö seurojen suuntaan etenee, kun jollakulla on työaikaa yhteistyön tekemiseen. Yhteistyöseuroja on kuitenkin kouluilla keskimäärin yhdeksän ja keskimäärin seitsemästä eri lajista, toteaa erikoistutkija Outi Aarresola.
Resursointihaaste on ilmeinen myös yhteistyön toisella osapuolella, urheiluseuroilla. Jos seuralla ei ole palkattua valmennushenkilöstöä, ei yhteistyöhön liikene kovinkaan paljon aikaa. Osa kouluista raportoi myös, että seurojen tietoisuus ja asenteet yhteistyötä kohtaan ovat vielä puutteelliset. Joillakin paikkakunnilla urheiluakatemiasta on muodostunut tärkeä yhteistyön edistäjä.
Arvioinnin aineiston muodostivat 19 kokeilukoulun itsearviointilomakkeet sekä urheiluoppilaskysely, johon vastasi 465 oppilasta. Lisäksi kerättiin muuta kokeiluun liittyvää aineistoa. Kokeiluhanke ja sen arviointi jatkuu vielä lukuvuoden 2019–2020. Kokeiluhankkeen loppuarviointi ilmestyy vuoden 2020 loppupuolella.
Linkki julkaisuun:
Nieminen M., Mononen K. ja Aarresola O. Urheiluyläkoulukokeilun arviointi, lukuvuosi 2018-2019. KIHUn julkaisusarja nro 68. ISBN 978-952-7290-07-1 (verkkojulkaisu), ISSN 2489-8317 (verkkojulkaisu). Jyväskylä 2019. https://kihuenergia.kihu.fi/tuotostiedostot/julkinen/2019_nie_urheiluylk_sel40_89002.pdf
Lisätietoja:
Urheiluyläkoulukokeilun arviointi:
Tutkija Maarit Nieminen, p. 040 744 0470, [email protected]
Urheiluyläkoulukokeilun toteutus:
Urheiluakatemiaohjelman asiantuntija Laura Tast, p. 050 554 8040, [email protected]
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus edistää suomalaisen huippu-urheilun menestystä tukemalla valmentautumista sekä kehittämällä ja jakamalla osaamista koko urheilijan polulla. Toiminnan painopistealueita ovat harjoittelu ja seuranta, lasten ja nuorten urheilu, kilpailusuorituksen ja pelin kehittäminen, urheilun toimintaympäristöt, urheilijan terveydenhuolto sekä innovaatiot ja uudet teknologiat. www.kihu.fi.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1