Hilma Granqvist tutki avioliitto- ja hautauskäytänteitä 1920–30-luvun Palestiinassa. Naiseutensa vuoksi hän kohtasi akateemisella urallaan Suomessa vastustusta, eikä hänen uraauurtava työnsä ole saanut ansaitsemaansa arvostusta.
Palestiinassa Artasin kylässä elämäntyönsä ja tutkimuksensa tehnyt suomenruotsalainen sosiaaliantropologi Hilma Granqvist (1890–1972) oli yksi modernin antropologian edelläkävijöistä.
Granqvist teki nykyisen Länsirannan alueella, Betlehemin kaupungin lähellä sijaitsevaan Artasin kylään kaksi pitkää kenttätyömatkaa vuosien 1925–1931 aikana. Granqvistin perintönä jäänyt mittava kenttäarkisto tarjoaa ainutlaatuista materiaalia nykyajan antropologeille, historioitsijoille ja kielitieteilijöille elämästä Palestiinassa ennen toista maailmansotaa.
Granqvist oli erikoistunut tutkimaan ihmisten elämänkaaren suuria tapahtumia, ja hän kirjoitti yhteensä viisi kirjaa syntymään, avioliittoon ja kuolemaan liitetyistä käsityksistä ja merkityksistä sen ajan Palestiinassa. Hänen tutkimuksensa edusti ajalle vielä poikkeuksellista osallistuvan havainnoinnin suuntausta, jossa pyritään kuvaamaan kohdemaan ja -kulttuurin elämää mahdollisimman aidosti ja todenmukaisesti.
Nyt digitoituna julkaistu 10 000 sivuinen kenttämateriaali sisältää Granqvistin matkapäiväkirjat, kenttämuistiinpanot, 1 000 mustavalkoista valokuvaa Artasista sekä kirjeenvaihdon ystävien kanssa.
Digitointi valmistui Suomen Lähi-idän instituutin ja Svenska litteratursällskapetin kolmivuotisen yhteistyön tuloksena, ja se oli osa opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa Tiedeinstituuttien avoin tutkimusdata -hanketta.
- Aiemmin Granqvistin kenttämateriaalit sijaitsivat kahdessa eri arkistossa Lontoossa ja Turussa, eikä kukaan tiennyt varmaksi, mitä niissä on. Mikäli niitä halusi tarkastella, oli välttämätöntä matkustaa paikan päälle. Arkistojen järjestely ja digitointi on mahdollistanut sen, että kansainvälinen tiedeyhteisö voi hyödyntää niitä mahdollisimman helposti ja vapaasti, kertoo Suomen Lähi-idän instituutin projektityöntekijä Kira Pihlflyckt.
Pihlflycktin mukaan kansainväliset tutkijat ovat olleet kiinnostuneita etenkin Granqvistin valokuvista ja kenttämuistiinpanoista.
- Valokuvat esittivät suodattamattomasti kyläyhteisöä arkipäivän hommissa, ja kenttämuistiinpanot sisältävät arvokasta etnografista tietoa nyt jo kadonneesta maailmasta. Ne on kirjoitettu paikallisella arabian murteella, mikä on myös hyvin harvinaista.
Suurelle yleisölle Suomessa kiinnostavia Granqvistin ottamien valokuvien lisäksi lienevät etenkin ruotsiksi kirjoitetut matkapäiväkirjat.
- Ne kuvaavat hyvin Palestiinaa ennen toista maailmansotaa.
Granqvistin tutkimuksen merkitystä ei ymmärretty 1920–30-luvun Suomessa, eikä Granqvist saanut lupaa väitellä Helsingin yliopistossa. Lontoossa ja Turussa professorin virassa ollut antropologi Edvard Westermarck tuli kuitenkin apuun, ja lupa väitöskirjan esittämiseen heltisi Åbo Akademissa.
- Westermarck oli mukana kansainvälisissä piireissä ja tehnyt itse aiemmin samankaltaista tutkimusta. Hän ymmärsi Hilman työn ainutlaatuisuuden, joka saikin hyvän arvostelun maailmalla, Pihlflyckt kertoo.
Myös Granqvistin sukupuoli oli este akateemisella uralla etenemiselle Suomessa.
- Yrityksistään huolimatta hän ei koskaan saanut dosentuurin virkaa. Osa Helsingin yliopiston professoreista vastusti hänen nimittämistään sen vuoksi, että hän oli nainen.
Vaikeista olosuhteista huolimatta Granqvist ei kuitenkaan luovuttanut, vaan jatkoi työtään ja tutkimustaan.
- Hänellä oli syvä humanistinen näkemys maailmasta. Vaikka hän oli sitä mieltä, että kaikkea ei pidä hyväksyä, hänen mielestään toisia kulttuureja piti silti pyrkiä ensin ymmärtämään niiden omista lähtökohdista käsin ennen tuomitsemista, Pihlflyckt toteaa.
Artasin kylässä Länsirannalla suomalaisantropologin lähes 100 vuotta sitten tekemää työtä pidetään edelleen suuressa arvossa. Hänen kotitalonsa toimii siellä nykyään museona. Granqvistin elämään perehtyneen teologian tohtori Pekka Lindqvistin mukaan Granqvist antoi kyläläisille identiteetin.
- Hän kartoitti Artasin historiaa ja sen asukkaiden alkuperää, mikä on äärimmäisen tärkeä asia siellä nykyään asuville. Sen ansiosta he tietävät, keitä he ovat ja mistä he tulevat, Åbo Akademin Lindqvist toteaa.
Hilma Granqvistin valokuvat ja muu arkisto ovat tarkasteltavissa osoitteessa granqvist.sls.fi.
Arkiston julkaisemisen kunniaksi järjestetään webinaari Hilma Granqvist – A Pioneer in Palestine: Anthropological Fieldwork in the 1920s tiistaina 30.3. klo 15.00–16.30. Tapahtumassa esitellään kenttämateriaalia ja saadaan tervehdykset Granqvistin talolta Artasissa. Tervetuloa!
Lisätietoja:
Hanna Riska, Svenska litteratursällskapet, [email protected] 040 558 2096
Miriam Huovila, Suomen Lähi-idän instituutin säätiö, [email protected] 040 7756 877
Instituutin verkkosivut
Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuttiverkostoon kuuluu 17 eri puolilla maailmaa sijaitsevaa instituuttia, jotka edistävät suomalaisen taiteen, kulttuurin ja tieteen kansainvälistä liikkuvuutta, näkyvyyttä ja yhteistyötä.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1