Muuttuva ulkosuomalaisuus -raportti julkistetaan webinaarissa 7.6.2021 klo 13.00–14.00.
Ulkomailla asuu 300 000 suomen kansalaista. Keitä he ovat, ja minkälaista on heidän arkensa?
Korkeasti koulutettujen ulkomaille muutto on synnyttänyt julkisuudessa huolia niin sanotusta aivovuodosta. Uutisoinnissa näkyy lisäksi monenkirjava joukko NHL-pelaajista sairaanhoitajiin ja Espanjaan muuttaneihin eläkeläisiin, IT-alan asiantuntijoista elämäntapareissaajiin, bloggareihin ja au paireihin.
Nykypäivän ulkosuomalaisuus on myös paljon muuta. Muuttuva ulkosuomalaisuus –kyselytutkimus keräsi tietoa moninaisesta ulkosuomalaisten joukosta. Tulokset painottuvat erityisesti tämän päivän työikäisiin, Suomesta lähteviin muuttajiin ja heidän ylirajaiseen arkeensa. Tutkimus muodostaa ajankohtaisen kokonaiskuvan nopeasti muuttuvasta ilmiöstä maailman eri kolkissa.
Siirtolaisuusinstituutin toteuttamaan kyselyyn vastasi 3195 vastaajaa 85 eri maasta. Kyselyssä kartoitettiin vastaajien elämäntilannetta, ylirajaista arkea, identiteettiä, poliittista osallistumista, uskonnollisuutta, sekä palvelu- ja neuvontatarpeita.
”Tämän päivän ulkosuomalaiset ovat todella heterogeeninen joukko. Ammatillinen kirjo on laaja, samoin muuttokohteet ja -syyt. Myös kaksoiskansalaisia, kaksikielisiä ja erilaisiin vähemmistöihin kuuluvia on paljon,” kertoo tutkimuksen johtaja, vastaava tutkija Miika Tervonen. ”Yleisimmät syyt ulkomaille muuttoon liittyivät uraan, puolisoon tai etäsuhteeseen, elämysten hakuun ja opiskeluun”.
Brexit ja koronapandemia ovat mullistaneet ulkosuomalaisten arjen
”Viime vuosina ensin Brexit ja sitten koronapandemia ovat mullistaneet tuhansien ulkosuomalaisten arjen. Ne eivät kuitenkaan ole merkittävästi lisänneet vastaajien paluumuuttohalukkuutta”, kertoo tutkimuksen toteuttanut erikoistutkija Tuomas Hovi.
”Saadut tulokset näyttäisivätkin korostavan monien ulkosuomalaisten suhteellisen vahvaa kiinnittymistä asuinmaihinsa”, Hovi lisää.
Ulkosuomalaiset ja paluumuutto voimavarana – miten Suomi vastaa?
”2020-luvun ulkosuomalaiset voidaan nähdä globaalina verkostona, jonka piirissä on erittäin korkeaa osaamista ja asiantuntemusta. Lähes puolet vastaajista oli myös harkinnut paluuta Suomeen. Ulkosuomalaisten muodostama potentiaalinen voimavara kuitenkin usein sivuutetaan”, huomauttaa Miika Tervonen.
Suomalainen politiikka koetaan tärkeäksi, vaikka äänestysaktiivisuus onkin jonkin verran muita äänioikeutettuja alhaisempi. Äänioikeutettuja ulkosuomalaisia suomen kansalaisia on kuitenkin 250 000.
Ulkosuomalaisille suunnatut palvelut tunnetaan melko huonosti. Erityisesti paluumuuttoa harkitsevat ja pidempään ulkomailla asuneet kaipaavat tukea käytännön asioiden hoitamisessa. Esille nousivat varsinkin terveydenhuoltoon, verotukseen, työllisyyteen, sosiaaliturvaan, kieleen ja lasten hoitoon liittyvät kysymykset. Palvelu- ja tietotarpeita liittyi lisäksi verotukseen, lupa-asioihin ja eläkkeisiin Suomessa
Kolmella neljästä perheellisestä vastaajasta on ulkomainen puoliso. Oma ja puolison työllistyminen sekä lasten kielitaito ja sopeutuminen nousivatkin kyselyssä vahvasti esille. Ylirajainen hoiva – sekä Suomessa asuvien ikääntyvien vanhempien, että omien vanhuusvuosien näkökulmasta – on niinkään aihealue, joka mietityttää monia.
Suomalaisuus ja kansainvälisyys ovat keskeisiä identiteetin rakennuspalikoita
Suomalaisuus ja yhteydet Suomeen koetaan erittäin tärkeiksi myös pitkään ulkomailla asuneiden keskuudessa. Oma äidinkieli on erittäin tai melko tärkeä 95% vastaajista. Sen rinnalla arvostetaan kansainvälisyyttä ja eurooppalaisuutta, eikä näitä nähdä toisiaan poissulkeviksi. Kysely kertookin monitahoisesta ja joustavasta ulkosuomalaisesta identiteetistä.
Siinä missä Suomi joillekin vastaajille näyttäytyy nostalgian sävyttämänä lintukotona, toisille suhde synnyinmaahan on muuttunut jo etäiseksi ja joskus ristiriitaiseksikin.
Ulkosuomalaisten vastauksissa Suomi oli sekä maailman paras maa että ahdasmielinen ja muukalaisvihamielinen yhteiskunta, joka oli lopullisesti jätetty taakse. Harva kuitenkaan jäi asian äärellä täysin kylmäksi.
Koronapandemia ja suomalaisen yhteiskunnan reagointi siihen jakavat mielipiteitä. Pandemian koetaan myös vaikuttaneen positiivisesti omaan suomalaiseen identiteettiin ja suhteeseen Suomeen. Toisaalta rajojen sulkeutuminen ja koettu kielteinen suhtautuminen Suomeen palaajiin aiheuttivat hämmennyksen tunteita.
Tekijät:
Kyselytutkimuksen toteuttavana tahona toimi Siirtolaisuusinstituutti ja yhteistyökumppaneina Kirkkohallitus/Kirkkohallituksen Ulkoasiain osasto, Suomi-Seura ry, Suomen Merimieskirkko, sekä Kansanvalistusseura. Hankkeen vastuullisena johtajana toimi Siirtolaisuusinstituutin vastaava tutkija Miika Tervonen, ja toteuttajana erikoistutkija Tuomas Hovi. Kyselyn verkkolomakkeen teknisestä toteutuksesta vastasi Nina Talola Kirkon tutkimuskeskuksesta.
Lisätietoja:
Vastaava tutkija Miika Tervonen, Siirtolaisuusinstituutti
Sähköposti: [email protected]
Puh. 050 372 7800
Turussa vuonna 1974 toimintansa aloittanut Siirtolaisuusinstituutti on ainoa sekä muuttoliikkeiden tutkimiseen että dokumentoimiseen erikoistunut laitos Suomessa. https://siirtolaisuusinstituutti.fi/
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1