Ulkomaalaistaustaisten terveys ja hyvinvointi parempi ruotsinkielisissä kunnissa

Ruotsinkielisillä alueilla asuvien ulkomaalaistaustaisten elinolot, terveys ja hyvinvointi ovat parempia kuin suomenkielisillä alueilla asuvien. Tämä ilmeni tällä viikolla julkaistusta Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi suomenruotsalaisissa kunnissa -hankkeesta, jossa selvitettiin, ovatko maahan muuttaneiden terveys ja hyvinvointi parempia ruotsinkielisellä länsirannikolla Pohjanmaalla ja Uudenmaan ruotsinkielisissä kunnissa verrattuna alueen suomenkielisissä kunnissa asuviin. Siirtolaisuusinstituutin hankkeessa selvitettiin myös suurien kaupunkien tilannetta.

Selkeimmät tulokset olivat ruotsinkielisellä Pohjanmaalla: sekä ulkomaalaistaustaisten, mutta myös valtaväestön elinolot olivat paremmat kuin Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla. Ruotsinkielisellä Uudellamaalla tulokset olivat samansuuntaiset, mutta heikommat. Kaupunkivertailussa Turusta löytyivät sekä hyvinvoivimmat että pahoinvoivimmat ulkomaalaistaustaiset: turkulaisnaiset voivat huonoiten, kun taas ulkomaalaistaustaiset turkulaismiehet voivat parhaiten.

Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla koettiin vähemmän yksinäisyyttä ja syrjintää

Pohjanmaalla pakolaistaustaiset olivat suorittaneet enemmän tutkintoja ja olivat useammin työssä kuin Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla. Ulkomaalaistaustaiset osallistuivat myös oman kieli- tai kulttuuritaustan sekä uskonnollisen/hengellisen yhteisön toimintaan enemmän kuin Keski-Pohjanmaalla. Pohjanmaalla harvempi ulkomaalaistaustainen koki itsensä yksinäiseksi. Syrjintää ja väkivallan uhkaa oli myös koettu harvemmin. Harvempi ulkomaalaistaustainen raportoi sairastavansa jotakin pitkäaikaissairautta ja useampi koki itsensä työkykyiseksi.

”Monet länsimaiden ulkopuolelta tulleista ulkomaalaistaustaisista ovat kasvaneet ja eläneet yhteisöllisissä kulttuureissa, jolloin vähäväkinen ja yksilöllisyyttä korostava suomalainen asuinyhteisö voi tuntua kylmältä, pelottavalta ja jopa vihamieliseltä. Suomenruotsalaisten sosiaalisempi ja yhteisöllisempi yhteisö voi puolestaan tuntua tutummalta ja ihmisystävällisemmältä, jossa Suomeen kotoutuminen on helpompaa”, selventää tutkimuksen tehnyt erikoistutkija, dosentti, VTT Maili Malin.

Psyykkistä kuormitusta enemmän – syntyperän mukaiset terveys- ja hyvinvointierot silti edelleen suuret

Stressistä saattoi kertoa se, että Pohjanmaan ulkomaalaistaustaisista harvempi koki elämänlaatunsa hyväksi ja useampi koki itsensä psyykkisesti kuormittuneeksi kuin Keski-Pohjanmaalla. Pohjanmaan ulkomaalaistaustaisista myös harvempi koki kuuluvansa asuinkuntaansa ja suomalaisiin verrattuna Keski-Pohjanmaan ulkomaalaistaustaisiin, mikä tutkijan mukaan oli aika yllättävä löydös. ”Kuulumattomuuden tunne asuinkuntaansa oli tutkimusoletuksemme vastainen löydös”, Malin selostaa. Hän muistuttaakin, että laajemmassa kuvassa syntyperän mukaiset terveys- ja hyvinvointierot suomalaistaustaisten ja ulkomaalaistaustaisten välillä olivat edelleen suuret.

Siirtolaisuusinstituutissa toteutetussa tutkimuksessa selvitettiin ulkomaalaistaustaisten ja suomalaistaustaisten elinoloja rekisteriaineistolla. Tämän jälkeen katsottiin ulkomaalaistaustaisten yksinäisyyden, osallisuuden, kuulumisen, syrjinnän ja väkivallan kokemuksia. Lopuksi tutkittiin ulkomaalaistaustaisten terveyden ja hyvinvoinnin mittareina koettua terveyttä, pitkäaikaissairastavuutta, psyykkistä kuormitusta, työkykyä ja koettua elämänlaatua THL:n FinMonik-kyselyaineistolla.

Hanketta ovat rahoittaneet Svenska Kulturfonden, Tre Smeder, Vasa sjukvårdsdistrikt ja Soite.

Kaksikielinen raportti on kokonaisuudessaan luettavissa Doria-julkaisuarkistossa.

Hankevideo löytyy Siirtolaisuusinstituutin Youtube-kanavalta.

Lisätietoja:
[email protected]
puh. 044 559 2447

[email protected]
puh. 040 021 9720