Suomen ainoa menestysresepti on korkeaan osaamiseen panostaminen, vakuuttaa opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen Teknologiateollisuuden verkkolehden Vision haastattelussa.
Grahn-Laasonen korostaa, että korkeatasoinen tutkimus on saatava mahdollisimman hyvin hyödyttämään ympäröivää yhteiskuntaa ja tukemaan uusiutumista.
– Näin tapahtuu, kun yliopistot ja korkeakoulut tuottavat huippuammattilaisia työelämän käyttöön. Korkeakoulujen pitää olla kiinnostuneempia siitä, onko koulutus relevanttia työelämän kannalta ja pääseekö sillä töihin. Tämä on huomioitava myös korkeakoulun rahoituksessa.
Korkeakoulutuksen ja innovaatiojärjestelmän tulevaisuutta mietittäessä voimavarat pitää Grahn-Laasosen mukaan keskittää laatuun ja vaikuttavuuteen.
– Niiden perusteella korkeakouluja ja tutkimusta pitää arvioida. Suomen ainoa menestysresepti on korkeaan osaamiseen panostaminen.
Tampereen teknillisen yliopiston, Tampereen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun muodostamassa Tampere3-yhteisössä yhdistyvät talouden, tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimus ja koulutus. Opiskelijoita Tampere3:ssa on noin 35 000 ja työntekijöitä 5000.
Lojerin toimitusjohtaja Ville Laine sanoo, että korkeakoulujen välisten raja-aitojen purkaminen tulee todelliseen tarpeeseen, sillä vastaavia aitoja ei esiinny työelämässä. Sen sijaan tämän päivän ammattilaiselle laaja-alaisuus on vahvuus ja yhä useammin myös ammatissa menestymisen edellytys.
Laine asettaa tavoitteen kansainväliselle huipulle. Tampere3:n pitää tuottaa kansainvälisesti ainutlaatuisia oppimispolkuja ja monialaista tukimusta.
– Emmehän me suomalaiset teollisuusyritykset kilpaile keskenämme. Me kilpailemme kansainvälisiä huippuyrityksiä vastaan. Me emme voi pärjätä, jollei myös korkeakoulu, josta meille tulee osaajia ja jonka kanssa teemme yhteistyötä, edusta kansainvälistä huippua.
Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen pitää tärkeänä, että ensi syksyn liittokierroksella kaikilla toimijoilla olisi ensisijaisena tavoitteena saada Suomi kestävälle kasvu-uralle. Hän peräänkuuluttaa Vision haastattelussa vastuullisuutta.
– Se edellyttää, että missään liitoissa ei langeta poikkeuksellisen hyvin menestyvien yritysten luomassa mielikuvassa väärään mitoitukseen. Lyhytnäköinen optimointi tulisi kaikille kalliiksi ja uhkaisi työpaikkakehitystä, Inkeroinen painottaa.
– Vientivetoiseen ajatteluun siirtyminen voi monelle ammattiliitolle olla lähtökohtaisesti vaikeaa. Tärkeää kuitenkin olisi, että kaikki työmarkkinajärjestöt näkisivät kustannuskilpailukyvyn kehittämisen tarpeelliseksi. Viennille ei saa tulla rasitusta muiden alojen kustannuskehityksestä.
Inkeroinen korostaa, että kansainvälistä kilpailukykyä korostava ajattelu lähtee kansantalouden rakenteesta ja viennin roolista hyvinvoinnin tuottajana.
– Kun vienti vetää, se on aivan varmasti koko Suomen ja jokaisen työntekijän etu, riippumatta siitä millä toimialalla he työskentelevät. Nyrkkisäännön mukaan yksi teollinen työpaikka tuo kaksi työpaikkaa palvelualoille.
Inkeroinen muistuttaa, että kun finanssikriisi romahdutti Suomen viennin, siitä alkoi lukuisia aloja kipeästi koskettanut työttömyyden raju kasvu, valtion voimakas velkaantuminen sekä veroasteen nousu.
– Meidän on pakko saada vienti takaisin tolpilleen, jos aiomme säilyttää suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen.
Teknologiateollisuus ry on elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen vaikuttajaorganisaatio, joka edistää Suomen keskeisimmän vientialan kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä. Suomalaisen teknologiateollisuuden päätoimialoja ovat elektroniikka- ja sähköteollisuus, kone- ja metallituoteteollisuus, metallien jalostus, suunnittelu ja konsultointi sekä tietotekniikka. Teknologiateollisuus vastaa 50 prosentista Suomen viennistä ja 70 prosentista tutkimus- ja kehitysinvestoinneista. Ala työllistää suoraan noin 270 000 ja välillisesti noin 700 000 suomalaista. Jatkuvasti kehittyvä ja ajassa elävä teknologiateollisuus luo perustan suomalaiselle hyvinvoinnille.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1