Suomen ja Intian välinen tutkimusyhteistyö vahvistuu elintarvikebiotekniikassa ja nanomateriaalitutkimuksessa. Suomen Akatemia ja intialaiset tutkimusrahoitusorganisaatiot Department of Biotechnology (DBT) ja Department of Science and Technology (DST) ovat päättäneet rahoittaa kolmea elintarvikebiotekniikan ja kuutta nanomateriaalitutkimuksen hanketta. Hankkeissa tutkitaan muun muassa suoliston mikrobien syntyä ja kehitystä, allergisoivia ruoka-aineita, bioaktiivista lasia ja aurinkokennosovelluksia.
Suomen Akatemia rahoittaa elintarvikebiotekniikan yhteistutkimuksia 1,3 miljoonalla eurolla ja nanomateriaalien tutkimusta noin kolmella miljoonalla eurolla. Akatemia rahoittaa hankkeiden suomalaisia tutkijoita ja DBT ja DST intialaisia tutkijoita. Yhteishakujen tavoitteena oli edistää suomalais-intialaista yhteistyötä elintarvikebiotekniikan ja nanomateriaalien tutkimuksessa sekä tukea tutkijanliikkuvuutta ja tutkimusyhteistyöverkostojen syntymistä ja vahvistumista Suomen ja Intian välillä.
Rahoitetut elintarvikebiotekniikan tutkimushankkeet:
Seppo Salmisen (Turun yliopisto) johtamassa tutkimuksessa tutkitaan suoliston mikrobien kehittymistä maantieteellisesti ja ympäristöltään erilaisilla alueilla. Lapsuuden aikana muodostuva mikrobisto luo perustan ihmisen terveydelle. Tutkimuksessa yhdistetään Suomen ja Intian mikrobi- ja ravitsemustutkimus ja etsitään syitä, jotka altistavat elämäntapasairauksille kuten lihavuudelle, allergioille ja metabolisille sairauksille.
Intialainen taho: National Centre for Cell Science, Pune University
Maija Tenkasen (Helsingin yliopisto) ja Kati Katinan (VTT) hankkeessa tutkitaan dekstraanin synteesiin vaikuttavia avaintekijöitä Weissella-maitohappobakteerikannoilla, joiden on havaittu kykenevän tehokkaaseen dekstraanin tuottoon. Lisäksi tutkitaan dekstraanisukraasien tuottoa, ominaisuuksia ja käyttöä optimaalisessa in vitro dekstraanien synteesissä. Tutkimus edistää kontrolloidun ja ominaisuuksiltaan räätälöityjen dekstraanien tuottoa elintarvike- ja muihin sovelluksiin. Tulokset luovat myös pohjan eri Weissella lajien tehokkaalle teolliselle hyödyntämiselle tulevaisuudessa.
Intialainen taho: Indian Institute of Technology Guwahati (IITG), Guwahati
Marja-Leena Laukkasen (VTT) johtamassa tutkimuksessa perehdytään allergisoiviin ruoka-aineisiin ja sitä kautta elintarviketurvallisuuteen. Tutkimuksen kohteena ovat ruoka-allergiat, joissa ruoka-aine tai sen osa aiheuttaa haitallisen, jopa hengenvaarallisen allergisen reaktion. Tavoitteena on saada uutta tietoa sellerin, omenan, sinapin ja lehmänmaidon allergeeneista sekä IgE/IgG:n ja allergeenien välisestä vuorovaikutuksesta. Lisäksi projektissa kehitetään reagensseja ja analyysimenetelmiä allergeenien havaitsemiseen elintarvikkeista.
Intialainen taho: International Centre for Genetic Engineering & Biotechnology, New Delhi
Rahoitetut nanomateriaalitutkimuksen hankkeet:
Pekka Vallitun (Turun yliopisto) ja Mikko Hupan (Åbo Akademi) hankkeessa tutkitaan biomateriaalin ja kudoksen välistä liittymistä toisiinsa. Biomateriaalin ja kudoksen liittymistä toisiinsa on tutkittu jo kolmenkymmenen vuoden ajan ja bioaktiivisten lasien avulla on jo aiemmin opittu muodostamaan luun kasvun kannalta tärkeitä huokoisia rakenteita. Nyt alkavassa tutkimushankkeessa kehitetään edelleen luuntarttumisen kannalta oleellisia materiaalin ominaisuuksia yhdistämällä implanttiin myös nanometrikokoluokan bioaktiivisia partikkeleita.
Intialainen taho: Nano-Structured Materials Division, Central Glass and Ceramic, Kalkuta
Hannu Häkkisen (Jyväskylän yliopisto) ja Robin Rasin (Aalto-yliopisto) hankkeessa tutkitaan orgaanisilla, funktionalisoiduilla ligandimolekyyleillä stabiloituja metallinanopartikkeleita. Tällaisia funktionalisoituja nanopartikkeleita voidaan käyttää esimerkiksi bioleimoina, tunnistamisessa, kuvantamisessa ja haitallisten raskasmetallien havainnoimisessa luonnosta.
Intialainen taho: Indian Institute of Technology, Madras
Markku Sopasen (Aalto-yliopisto) ja Filip Tuomiston (Aalto-yliopisto) hankkeessa tutkitaan rakenteen ja ominaisuuksien välistä yhteyttä GaN-pohjaisissa nanorakenteissa. Päätavoitteena on parantaa näiden materiaalien valontuotto-ominaisuuksia. Tutkimusten tulokset tuovat merkittäviä edistysaskelia nanorakenteisten nitridipuolijohteiden käyttöön optoelektroniikassa sekä aurinkokennoteknologioissa.
Intialainen taho: Tata Institute of Fundamental Research, Mumbai
Martti Kaurasen (Tampereen teknillinen yliopisto) johtaman hankkeen tavoitteena on kehittää nanomateriaaleja, joilla on uudentyyppisiä epälineaarisia optisia vasteita. Tutkimuksessa käytetään hyväksi magneettisia ja kvadrupolivuorovaikutuksia. Tällaiset multipolivuorovaikutukset poikkeavat sähköisistä dipolivuorovaikutuksista symmetriaominaisuuksiltaan. Niiden johdosta myös keskeissymmetrisissä materiaaleissa voi esiintyä toisen kertaluvun epälineaarisia ilmiöitä, ja vältetään perinteinen vaatimus materiaalin epäkeskeissymmetriasta.
Intialainen taho: Cochin University of Science and Technology (CUSAT)
Kari Rissasen (Jyväskylän yliopisto) vetämässä tutkimushankkeessa selvitetään kuinka tietyt luminoivat materiaalit voidaan valmistaa ja kiinnittää kultananopartikkelin pinnalle ja näin muodostaa erittäin herkkä sensori tietyille metalli-ioneille sekä suuremmalle joukolle anioneita. Monimutkaisten molekyylien valmistaminen ja niiden ominaisuuksien tutkimus on yksi nanoteknologian tämän päivän tärkeimpiä ja kiinnostavimpia haasteita. Projekti on hyvin laaja-alainen ja siinä sovelletaan synteesikemiaa, itsejärjestäytymistä, pintakemiaa, kemiallista topologiaa sekä molekyylielektroniikkaa ja pyritään luomaan linkki kaikkien näiden alojen välille.
Intialainen taho: School of Chemical Sciences, National Institute of Science, Education and Research (NISER), Bhubaneswar
Kirsi Tappuran (VTT) tutkimuksen tavoitteena on kehittää uusia nanorakenteisia materiaaleja aurinkokennosovellutuksiin. Projektissa hyödynnetään erityisesti plasmoniikkaan perustuvia nanorakenteita, joiden avulla auringon valon sisältämä energia saadaan kerättyä aiempaa tehokkaammin ja muunnettua sähköksi. Tämän lisäksi projektissa sovellettavat menetelmät pyrkivät luomaan edellytyksiä tuottaa entistä edullisempia ja siten myös kilpailukykyisempiä aurinkokennoja tulevaisuudessa.
Intialainen taho: Indian Institute of Technology, New Delhi
Lisätietoja:
Elintarvikebiotekniikan hausta:
- tiedeasiantuntija Hannele Lahtinen, Suomen Akatemia, p. (09) 7748 8409, etunimi.sukunimi(at)aka.fi
Nanomateriaalitutkimuksen hausta:
- johtava tiedeasiantuntija Pentti Pulkkinen, Suomen Akatemia, p. (09) 7748 8342, etunimi.sukunimi(at)aka.fi
Suomen Akatemian viestintä
Riitta Tirronen
tiedotuspäällikkö
p. (09) 7748 8369
etunimi.sukunimi(at)aka.fi
Suomen Akatemia ja intialaiset tutkimusrahoitusorganisaatiot Department of Biotechnology (DBT) ja Department of Science and Technology (DST) ovat päättäneet rahoittaa kolmea elintarvikebiotekniikan ja kuutta nanomateriaalitutkimuksen hanketta. Hankkeissa tutkitaan muun muassa suoliston mikrobien syntyä ja kehitystä, allergisoivia ruoka-aineita, bioaktiivista lasia ja aurinkokennosovelluksia.
Suomen Akatemian verkkosivut www.aka.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1