Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Tiede ja tutkimus » Tutkimusinfrastruktuurien strategia ja tiekartta 2014 – 2020 julkaistiin

Suomen Akatemia

Tutkimusinfrastruktuurien strategia ja tiekartta 2014 – 2020 julkaistiin

Tiedote.
Julkaistu: 14.03.2014 klo 10:06
Julkaisija: Suomen Akatemia

Suomen Akatemian asettama tutkimusinfrastruktuurien asiantuntijaryhmä on julkaissut tutkimusinfrastruktuurien strategian sekä päivitetyn tiekartan vuosille 2014 – 2020. Tiekartta on suunnitelma seuraavien 10 - 15 vuoden aikana tarvittavista uusista tai rakentamisvaiheessa olevista tutkimusinfrastruktuureista tai olemassa olevien infrastruktuurien merkittävästä uudistamisesta. Tutkimusinfrastruktuureilla tarkoitetaan tutkimusvälineiden, -laitteistojen, -aineistojen ja -palvelujen kokonaisuuksia, jotka ovat välttämättömiä tutkimukselle.

Tutkimusinfrastruktuuristrategian vision mukaan Suomi on vuonna 2020 tunnettu kansainvälisesti kilpailukykyisestä tieteestä ja korkeatasoisesta tutkimuksesta, mikä mahdollistaa opetuksen, yhteiskunnan ja elinkeinotoiminnan uudistumisen.

Tiekartalla kuvataan myös suomalaiselle tutkimukselle merkittävät kansainväliset infrastruktuurit kuten Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuslaitos (CERN) tai Biopankki tutkimusinfrastruktuuri (BBMRI).

Kaksiportaisen kansainvälisen arvioinnin avulla uudelle tiekartalle on valittu 31 tutkimusinfrastruktuuria sekä kaksi potentiaalisesti merkittävää hanketta. Valintakriteereinä on käytetty merkitystä suomalaiselle tiedeyhteisölle ja isäntäorganisaatioiden tutkimusstrategioille, käyttäjäkunnan laajuutta sekä kunkin tutkimusinfrastruktuurin ylläpitoon osallistuvien tahojen sitoutumista. Kaikkia kriteerejä tulkittiin Suomen näkökulmasta. Tiekartta on tarkoitus päivittää viiden vuoden välein.

Tiekartalle valittujen infrastruktuurien odotetaan vahvistavan Suomen kansainvälistä tutkimusosaamista ja huippuosaamisen verkostoja sekä tuottavan yritysideoita ja työpaikkoja.

”Tiekartta-asiakirja hyödyttää korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia niiden kehittäessä tutkimusympäristöjään. Sen toivotaan myös tukevan tutkimuksen laadun ja vaikuttavuuden parantamista sekä kansainvälistymisen edistämistä”, sanoo Suomen Akatemian tutkimuksesta vastaava ylijohtaja ja tutkimusinfrastruktuurien asiantuntijaryhmän puheenjohtaja Marja Makarow.

Strategian vision toteutuminen edellyttää, että kaikkia tutkimusinfrastruktuureja kehitetään pitkäjänteisesti, niiden avoimuutta ja yhteiskäyttöä parannetaan ja rahoituspohjaa vahvistetaan. Tiekartta antaa infrastruktuurien suunnitelmalliselle kehittämiselle hyvän pohjan.

Lisätietoja:

  • ylijohtaja, tutkimus Marja Makarow, Suomen Akatemia, p. 029 533 5002, marja.makarow(at)aka.fi
  • johtaja Riitta Maijala, opetus- ja kulttuuriministeriö, p. 02953 30388, riitta.maijala(at)minedu.fi
  • tiedeasiantuntija Merja Särkioja, Suomen Akatemia, p. 029 533 5111, merja.sarkioja(at)aka.fi
  • Tutkimusinfrastruktuurien strategia ja tiekartta 2014 – 2020

 

Suomen Akatemian viestintä
verkkotiedottaja Vesa Varpula
029 533 5131
vesa.varpula[at]aka.fi

 _ _

Esimerkkejä tutkimusinfrastruktuurien 2014 – 2020 tiekartan tutkimusinfrastruktuureista:

FinELib, Kansallinen elektroninen kirjasto on suomalaisten yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten, erikoiskirjastojen ja yleisten kirjastojen ylläpitämä tutkimusinfrastruktuuri. FinELib hankkii kansainvälisiä ja kotimaisia elektronisia aineistoja kilpailukykyisesti, varmistaa laadukkaiden ja monipuolisten elektronisten aineistojen saannin sekä edistää niiden käyttöä tutkimuksessa, opetuksessa, oppimisessa ja yleisessä tiedon saannissa.

Otaniemen mikro- ja nanoteknologioiden tutkimusinfrastruktuuri keskittyy kilpailukykyiseen nanotieteiden ja -teknologian ja kvanttitekniikoiden tutkimukseen. Tutkimusinfrastruktuuri tarjoaa laajan valikoiman mikro- ja nanorakenteiden valmistusprosesseja ja -laitteita. Siihen kuuluvat 1) nanomikroskopiakeskus, joka palvelee monentyyppistä kuvantamista sekä pehmeiden materiaalien, biologisten näytteiden ja kovien materiaalien tutkimusta, 2) Ultramatalien lämpötilojen ja nanoelektroniikan tutkimukseen tarkoitettu kryohalli sekä 3) Micronova, joka tarjoaa puhdashuonetilat mikro- ja nanonäytteiden, kvanttilaitteiden, mikrosysteemien ja mikrofluidististen sirujen, mikro- ja nanosensorien sekä fotoniikan ja optoelektronisten laitteiden valmistukseen.


ICOS on hajautettu eurooppalainen tutkimusinfrastruktuuri. Se muodostuu kansallisista mittausasemista ja Eurooppa – tasoisesta koordinaatio – organisaatiosta, jonka päämaja aloittaa toimintansa Helsingin yliopiston Kumpulan kampuksella keväällä 2014. Hajautettu mittausasemaverkosto käsittää yli 100 ilmakehä-, ekosysteemi- ja merihavaintoasemaa ympäri Eurooppaa. Asemilla mitataan sekä ilmakehän kasvihuonekaasujen (hiilidioksidi, metaani, ilokaasu) pitoisuuksia että ekosysteemin hiilen ja typen kiertoa ja vaihtoa ilmakehän kanssa. ICOS tuottaa pitkäaikaista, yhdenmukaista, tarkkaaja laatuvalvottua kasvihuonekaasujen havaintosarjaa tutkimuksen, päästöjen hillinnän ja seurannan tarpeisiin.

Suomen Akatemian verkkosivut www.aka.fi

Tutustu julkaisijan muuhun lehdistöaineistoon

Hae kategoriasta

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs