Pääkaupunkiseudun opiskelijoiden World Student Capital -verkosto sekä Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus julkisti 3.12.2015 Opiskelijan kaupunki -tutkimuksen, josta selviää, millaisen kaupunkiympäristön nykyopiskelijat haluaisivat. Tutkimuksen on tehnyt Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus yhteistyössä pääkaupunkiseudun kuntien, korkeakoulujen, WSC-verkoston, opiskelijoiden asuntosäätiö Hoasin sekä HSL:n kanssa. World Student Capital -verkostoon (WSC) kuuluvat pääkaupunkiseudun ylioppilas- ja opiskelijakunnat ja se edustaa noin 100 000 korkeakouluopiskelijaa.
Opiskelijan kaupunki -tutkimuksen aineistona on käytetty Otuksen vuodenvaihteessa 2014–2015 toteuttamaa, korkeakouluopiskelijoille suunnattua valtakunnallista Opiskelijabarometri-kyselyä sekä keväällä 2015 toteutettua kaupunkiaiheista erilliskyselyä. Pääkaupunkiseudulta tutkimukseen vastasi lähes 2000 opiskelijaa. Aineisto on tilastollisesti edustava.
Joka kolmannen opiskelijan lähipiirissä on kärsitty asunnottomuudesta
Opiskelijat kaipaavat pääkaupunkiseudulle ennen kaikkea lisää kohtuuhintaisia asuntoja. Yli 90 prosenttia vastaajista ilmoitti hinnan tärkeimmäksi asunnonhaun kriteeriksi. Opiskelijoiden asumiskustannukset pääkaupunkiseudulla ovat keskimäärin 560 euroa kuussa; suurin osa alueen opiskelijoista asuu yksityisessä vuokra-asunnossa eikä opiskelija-asunnoissa.
Muita merkittäviä tekijöitä asunnon valinnassa ovat hyvät liikenneyhteydet, kaupungin keskustan läheisyys sekä oman kampuksen läheinen sijainti.
Huomattavalla osalla opiskelijoita on kokemuksia asunnottomuudesta. Kahdeksan prosenttia on ollut itse asunnoton opiskeluaikanaan, ja yli kolmanneksen lähipiirissä on joku, joka on kärsinyt asunnottomuudesta. Lisää opiskelija-asuntoja toivotaan etenkin Otaniemeen, Kalasatamaan, Lauttasaareen, Jätkäsaareen ja Tikkurilaan.
Autot pilaavat kaupungin – 90 % opiskelijoista toivoo lisää pyöräbaanoja
Yksityisautoilu ei ole opiskelijoiden suosiossa: vastaajista 80 % käytti autoa harvoin tai ei koskaan. Lisäksi yksityisautoilua pääkaupunkiseudulla rajoittaisi 65 % opiskelijoista.
Pyöräily olisi mieluisin liikkumismuoto jopa kolmannekselle opiskelijoista. Se koetaan pääkaupunkiseudulla kuitenkin liian hankalaksi ja turvattomaksi, ja vain noin joka kymmenes opiskelijoista pyöräilee päivittäin. Uusia kevyen liikenteen väyliä ja baanoja kaipasi 90 prosenttia vastaajista – etenkin Hämeentien ja Länsiväylän pyöräily-yhteyksiin toivottiin parannuksia.
Kaupungeista vetovoimaisia tekevät opiskelijoiden mielestä mahdollisuus liikkua kätevästi ilman autoa sekä puistot ja viheralueet. Helsingissä houkuttelevimpia tekijöitä ovat lisäksi työllistymismahdollisuudet ja kulttuuritarjonta. Espoo koettiin rauhalliseksi, turvalliseksi ja lapsiystävälliseksi, mutta kaupunkia moitittiin myös liikenteen huonosta sujuvuudesta. Vantaata pidettiin niin ikään lapsiystävällisenä, mutta kaupunki miellettiin myös turvattomaksi ja kulttuuritarjonnaltaan heikoksi. Valmistumisen jälkeen opiskelijat haluaisivat asua etenkin Helsingin tiheässä kantakaupungissa.
Julkistusseminaarissa ideoitiin pääkaupunkiseudun tulevaisuutta
Tutkimus julkistettiin kutsuvierasseminaarissa 3. joulukuuta 2015 Helsingin yliopistolla. Seminaari yhdisti kaupunkien päättäjät ja johdon, HSL:n, Hoasin, opiskelijat, tutkijat ja kaupunkiaktiivit aivoriehaan paremman pääkaupunkiseudun puolesta. Tutkimustuloksia seminaarissa kommentoivat muun muassa apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki ja kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara.
Tutkimus on luettavissa Otuksen verkkosivuilla: http://www.otus.fi/index.php/julkaisut/kaikki-julkaisut sekä WSC-verkoston sivuilla worldstudentcapital.fi/fi/tutkimus.
Lisätietoja tutkimuksesta:
Tutkija Juhani Saari, Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus, [email protected], 050 368 1952
Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1