Tutkimuksen huippuyksiköt ovat Suomen Akatemian rahoittamia suomalaisen tutkimuksen lippulaivoja, jotka uudistavat ja kehittävät tutkimusta sekä tutkimusympäristöä samalla kun ne kouluttavat uusia lahjakkaita tutkijoita.
Huippuyksikkö on tutkimus- ja tutkijankoulutusympäristö, jolla on selkeät tutkimukselliset päämäärät ja yhteinen johto. Tämän statuksen saaneita tutkimusryhmiä on Suomessa ollut jo lähes parinkymmenen vuoden ajan.
Suomen Akatemia on valinnut huippuyksiköitä jo vuodesta 2000 ja ne ovat edustaneet kaikkia isoja tieteenaloja. Ne saavat Akatemian rahoituksen kahdessa kolmen vuoden jaksossa, mikä mahdollistaa pitkäjänteisen tutkimustyön sekä myös riskinoton. Huippuyksiköillä on myös muuta, sekä koti- että ulkomaista rahoitusta.
Huipulta vielä ylemmäs
Suomen Akatemian ylijohtaja Marja Makarow korostaa huippuyksiköksi valittavien ryhmien jo valmiiksi kansainvälisestikin korkeaa tasoa.
– Kaksivaiheisessa kansainvälisessä vertaisarvioinnissa tärkein kriteeri on ryhmän tutkimuksen tieteellinen laatu ja innovatiivisuus. Kuka tahansa voikin ryhmänsä kanssa hakea tutkimuksen huippuyksiköksi, sillä rajoituksia alan tms. suhteen ei ole olemassa, korostaa Makarow.
Akatemian rahoituksen ja huippuyksikön statuksen tarkoitus on auttaa tutkijoita entistä intensiivisemmin kehittämään tutkimustaan ja kansainvälistä näkyvyyttään. Samalla niiden kilpailukyky mm. kansainvälisestä rahoituksesta paranee.
Huippuyksikköohjelma mahdollistaa tutkimusryhmien yhteenliittymät sekä tieteelliset läpimurrot eri tieteen- ja tutkimusalojen välillä. Yhteenliittymien koko vaihtelee muutamasta kymmenestä henkilöstä yli sataan. Ohjelma edistää myös tutkimukseen tarvittavan infrastruktuurin tehokasta käyttöä ja antaa uusia mahdollisuuksia sekä kansalliseen että kansainväliseen yhteistyöhön.
Huippuyksiköiden merkitys myös koulutusympäristönä on merkittävä, sillä niihin kuluu aina eri uravaiheessa olevia ihmisiä väitöskirjan tekijöistä alansa huippututkijoihin.
Muuttaa tutkimustraditioita
Vaikka huippuyksiköitä on kaikilta isoilta tieteen aloilta, ovat humanistiset ja yhteiskuntatieteelliset alat olleet hieman aliedustettuina. Tähän ylijohtaja Makarow näkee syynä tutkimustraditiot.
– Ryhmätyöllä on pitkät perinteet bio- ja luonnontieteissä sekä myös tekniikan alueella ja nämä alat vaativat myös vahvan tutkimuksellisen infrastruktuurin. Näenkin, että konseptimme on muuttanut humanistis-yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen yksilökeskeistä tutkimuskulttuuria ja innostanut nämä alat kehittämään uusia, luovia tutkimusympäristöjä.
Perustutkimus ei toista vanhaa
Suomen Akatemia rahoittaa perustutkimusta. Sen vaikutukset heijastuvat yhteiskuntaan eri aloilla eri aikajänteellä.
– Ihmiskunnan tietovaranto tekniikan alueella lisääntyy nopeasti ja se myös heijastuu nopeasti yhteiskuntaan. Bioalalla vauhti jo hidastuu, lääkkeiden saaminen apteekkiin kestää helposti viisitoista vuotta. Humanistisilla aloilla aikajänne voi olla sata vuotta tai kyse on yleisesti ihmiskuntaa sivistävistä asioita. Perustutkimus voi näin olla verkkainen ajuri innovaatioille, mutta ilman todella korkeatasoista perustutkimusta ei synny upouusia keksintöjä, joita kukaan ei ole osannut pyytää. Korkeatasoiselle perustutkimukselle ominaista on, että se on aina omintakeista, eikä se toista tai muuntele vanhaa, korostaa ylijohtaja Makarow.
Tutkimuksen menestystarinoita
Huippuyksikköohjelmien ansiosta suomalaisen tutkimuksen kansainvälinen näkyvyys on lisääntynyt.
Kattavaa vaikuttavuusarviota ei ole vielä tehty, mutta vuosien 2000-2007 huippuyksikköohjelmien arvioitiin onnistuneen hyvin. Merkittävin lisäarvo on syntynyt huippututkimuksen toimintaympäristön kehittämisessä. – Myös yhteiskunnallinen vaikuttavuus näkyy mm. aivotutkimuksessa ja neurotieteissä, joista on syntynyt uutta osaamista elinkeinoelämäämme, selvittää ylijohtaja Makarow.
Uusien innovaatioiden ja uusien liiketoimintojen synnyttämiseksi Eduskunta on myöntänyt lisäbudjetissaan Suomen Akatemialle 20 miljoonaa euroa uutta rahaa käytettäväksi osaamisperusteisen kasvun tukemiseen. – Olemme osoittaneet tätä rahaa vuoden alussa aloittaville huippuyksiköille, joiden työn uskomme vaikuttavan jo lähivuosina elinkeinoelämäämme. Syöpäbiologian tutkimuksen avulla uskomme saatavan täsmähoitoja, jotka alentavat yhteiskunnan kustannuksia. Lisärahoitusta saivat myös biosynteettisten materiaalien, laserkeilauksen sekä bioenergian tutkimusyksiköt, kertoo ylijohtaja Makarow.
Lisätietoa artikkelista ja yhteydenotot: http://bit.ly/1hQsree
Julkaisija: Editori.fi
Editori Helsinki Oy - yritysviestinnän asiantuntija
Editori.fi-asiantuntijakanava tuo esille oman alansa asiantuntijat, persoonat ja vaikuttajat. www.editori.fi
Lisätiedot: Valtteri Rantalainen | p. 09 4241 2223 | valtteri.rantalainen(a)editorhelsinki.fi | www.editorhelsinki.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1