Suomalaistutkijat kehittävät parhaillaan yhdessä intialaisten kollegojensa kanssa uutta diagnostiikkaa dengue-kuumeen, trooppisten loissairauksien ja puutiaisaivokuumetta aiheuttavan TBE-viruksen havaitsemiseksi. Entistä tarkempi tieto virustautien mekanismeista ja virusten ominaisuuksista edistää myös hoitomuotojen ja rokotteiden kehittämistä tulevaisuudessa. Tutkimushankkeita rahoittavat Suomen Akatemia ja intialainen tutkimusrahoitusorganisaatio Indian Department of Biotechnology.
Diagnostisten määritysten kehittämisen haasteena on esimerkiksi dengue-kuumeen tapauksessa erottaa virus muista samaan ryhmään kuuluvista flaviviruksista, jotka nekin aiheuttavat erilaisia infektioita. Dengue-virusta tutkiva ryhmä selvittää, miten ihmisen elimistö puolustautuu dengue-virusta vastaan tuottamiensa vasta-aineiden avulla. Vasta-ainereaktioiden ymmärtämisessä piilee avain luotettavaan diagnostiikkaan.
”Olemme valmistaneet dengue-viruksesta niin sanottuja genomifragmenttikirjastoja. Näiden kirjastojen avulla voidaan tuottaa suuri määrä pieniä proteiinin osia, joiden joukosta etsitään juuri ne, jotka kykenevät sitoutumaan dengue-potilaiden elimistön kehittämiin vasta-aineisiin”, kertoo tutkimuksen suomalaista osaa johtava dosentti Urpo Lamminmäki Turun yliopistosta. Löydetyt dengue-virukselle ominaiset proteiininosat liitetään geneettisen muokkauksen avulla yhteen multiepitooppiproteiiniksi. ”Tätä keinotekoista proteiinia voidaan hyödyntää, kun kehitetään diagnostista määritystä dengue-virusvasta-aineiden havaitsemiseksi potilaan verestä.”
Oikean diagnoosin saaminen on tärkeää, koska dengue-kuume saattaa pahimmillaan olla siihen sairastuneelle tappava tauti. Ensimmäisen infektion yhteydessä potilaan oireet ovat tyypillisesti lieviä, flunssan kaltaisia. Sen sijaan toinen infektiokerta saattaa johtaa vakavaan verenvuotokuumeeseen ja sokkitilaan. Tautiin ei ole rokotetta eikä luotettavaa serodiagnostiikkaa. Dengue-viruksesta esiintyy neljä eri alamuotoa, mikä osaltaan lisää haasteita luotettavan diagnostiikan kehittämiselle.
Trooppiset virustaudit sairastuttavat joka vuosi satoja miljoonia ihmisiä ympäri maailmaa. Esimerkiksi dengue-virusinfektion saa vuosittain arviolta 50-100 miljoonaa ihmistä. Matkailun lisääntyessä myös suomalaiset altistuvat trooppisille sairauksille aikaisempaa useammin. Pohjoisella pallonpuoliskolla puolestaan puutiaisaivokuumetta aiheuttava TBE-virus leviää punkkien välityksellä. Myös TBE-virus kuuluu flavi-viruksiin.
Dengue-virusta tutkitaan myös toisessa suomalais-intialaisessa yhteishankkeessa, jonka suomalaista osiota johtaa professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta. Tämä ryhmää tutkii myös puutiaisaivokuumetta aiheuttavaa TBE-virusta. Hankkeessa kehitetään menetelmiä virusten diagnosointiin ja mahdollisia työkaluja myös rokotteiden kehittämiseksi.
Professori Rikkert Wierengan hankkeessa Oulun yliopistossa etsitään yhdessä intialaistutkijoiden kanssa lääkkeitä trooppisten loissairauksien hoitamiseen bioinformatiikan ja rakennebiologian keinoin.
Suomen Akatemia tekee tutkimusrahoitusyhteistyötä intialaisten tutkimusrahoitusorganisaatioiden kanssa avaamalla yhteisiä rahoitushakuja eri tieteenaloille. Yhteishakujen tavoitteena on edistää alan suomalais-intialaista yhteistyötä. Erityisesti halutaan tukea pitkäjänteistä, järjestelmällistä yhteistyötä sekä yhteistyöverkostojen syntymistä ja vahvistumista Suomen ja Intian välillä.
Lisätietoja:
FT Urpo Lamminmäki, Turun yliopisto, p. 02 333 8052, 050 431 3747, urplammi(at)utu.fi
Professori Olli Vapalahti, Helsingin yliopisto, p. 040 838 4015, olli.vapalahti(at)helsinki.fi
Professori Rikkert Wierenga, Oulun yliopisto, p. 08 553 1199, rik.wierenga(at)oulu.fi
Suomen Akatemian Intia-yhteistyöstä
Johtava tiedeasiantuntija Jaana Roos, Suomen Akatemia, p. 09 7748 8338, jaana.roos(at)aka.fi www.aka.fi/kansainvalisyys
Suomen Akatemian viestintä
Riitta Tirronen
tiedotuspäällikkö
p. 09 7748 8369, riitta.tirronen(at)aka.fi
Suomen Akatemian verkkosivut www.aka.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1