Uusi ekologista kompensaatiota käsittelevä perusteos paikkaa suuren puutteen Suomen elinympäristöjen suojelun työkalupakissa.
Ekologisella kompensaatiolla tarkoitetaan luontoympäristöä vahingoittavan hankkeen tai toiminnan aiheuttamien ekologisten haittojen hyvittämistä elinympäristöjä ennallistamalla tai suojelutoiminnalla. Ekologinen kompensaatio muistuttaa ‘saastuttaja maksaa’ -periaatetta, missä saastuttaja korvaa aiheuttamansa vahingon. Ekologisessa kompensaatiossa luontoa heikentävä taho hyvittää aiheuttamansa heikennyksen.
Helsingin yliopiston tutkimusjohtaja Atte Moilasen ja Jyväskylän yliopiston professori Janne Kotiahon laatima ”Ekologisen kompensaation määrittämisen tärkeät operatiiviset päätökset” -julkaisu tarjoaa ensi kertaa Suomessa yhtenäisen ja jäsennellyn kokonaiskatsauksen ekologisen kompensaation ja hyvitysten käsitteistä, prosesseista, riskeistä ja periaatteista. Teos on julkaistu ympäristöministeriön Suomen ympäristö -sarjassa.
Luonnon monimuotoisuus vähenee edelleen myös Suomessa. Samalla paineet ekosysteemien heikentymisen pysäyttämiseksi ja jo muuttuneiden elinympäristöjen ennallistamiseksi ovat kasvaneet. Suomi on sitoutunut kansainväliseen tavoitteeseen ennallistaa 15 % heikentyneistä elinympäristöistä vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteena on myös, että viimeistään vuonna 2030 elinympäristömme eivät kokonaisuutena heikkenisi enää lainkaan. Suomessa onkin tarve löytää pikaisesti toimivia ratkaisuja elinympäristöjen tilan parantamiseksi ja heikentymisen pysäyttämiseksi. Yksi keinoista on ekologinen kompensaatio.
Suomessa hyvityksiä ei ole vielä otettu laajasti käyttöön ja aihepiirin suomenkielinen käsitteistökin on ollut jäsentymätöntä. Lisäksi ekologisessa kompensaatiossa välttämättömät haittojen ja hyötyjen määrittämiseen liittyvät operatiiviset päätökset ovat olleet varsin hajallaan.
Nyt julkaistu käsikirja toimii päätöksenteon tukena ja antaa välineet suunnitella ja arvioida ekologisia hyvityksiä systemaattisella ja perustellulla tavalla. Esitetyissä suosituksissa on kiinnitetty huomiota myös ekologisten hyvitysten uskottavuuteen ja toteutuksen luotettavuuteen.
Lisatietoja:
Jyväskylän yliopisto – tulevaisuuden palveluksessa vuodesta 1863.
Kauniilla puistokampuksellamme sykkii monitieteinen tiedeyliopisto – ihmisläheinen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomispäivänpolttaviin kysymyksiin.
Suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa juuri täältä, vuonna 1863. Siitä lähtien voimanlähteenämme on ollut moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Oppiminen ja opetus, liikunta, luonnontieteet, kielet, kulttuurintutkimus ja informaatioteknologia ovat painoalamme, joissa ajattelemme isosti ja kokeilemme rohkeasti.
Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1