Oulun yliopisto, humanistinen tiedekunta
Tiedote 18.5.2015
Julkaisuvapaa 18.5.2015 klo 22.00
Sääri-, reisi- ja olkaluita verrattaessa alaraajojemme luiden vahvuus, etenkin etu- ja takasuunnassa, alkoi vähentyä maanviljelyksen alkamisen myötä. Tuoreen PNAS-artikkelin mukaan viimeisten 2000 vuoden aikana luiden vahvuudessa on tapahtunut kuitenkin suhteellisen vähän muutosta.
”Jotta saisimme yhtä vahvat luut kuin metsästäjä-keräilijä-edeltäjillämme, täytyisi elämäntyylimme olla fyysisesti hyvin aktiivinen nuoresta lähtien. Juoksureissuille tulisi lähteä jo neljävuotiaana taaperona, koska sen ikäisiä ei yleensä enää kannettu edeltäjäyhteisössäkään”, yliopistotutkija Markku Niskanen Oulun yliopistosta toteaa.
Nykyisten luidemme ja kivikautisten metsästäjä-keräilijä-edeltäjiemme luiden vahvuusero on suurin piirtein sama kuin ero jo nuoresta saakka paljon fyysistä rasitusta kokeneiden huippu-urheilijoiden luihin verrattuna. Metsästäjä-keräilijät kävelivät, juoksivat ja vaihtoivat asuinpaikkaa vuodenaikojen mukaan riistan ja muun ravinnon saatavuuden perässä. Maanviljelys johti liikkuvuuden vähenemiseen, kun asetuttiin aloilleen viljapeltojen läheisyyteen.
Rautakauden (mukaan lukien Rooman valtakausi) ja sen jälkeisten vuosisatojen aikana muutoksia alaraajojen luiden vahvuudessa on ollut suhteellisen vähän. Tutkimuksen mukaan tämä osoittaa, että urbanisaatiolla ja mekanisaatiolla on ollut vähemmän vaikutusta luuston vahvuuteen kuin maanviljelyksen alkamisella.
Tähänastisista vastaavista laajimman tutkimuksen aineistona oli 1842 luurankoa, joista vanhimmat yksilöt 33 000 vuotta vanhoja ja nuorimmat viime vuosisadalta. Oulun yliopistosta tutkimukseen osallistuivat yhtenä päätutkijoista toimineen Niskasen lisäksi tutkijat Juho-Antti Junno sekä Rosa Vilkama.
Muut päätutkijat ovat Christopher B. Ruff (Center for Functional Anatomy and Evolution, Johns Hopkins University School of Medicine, Baltimore, MD), Brigitte Holt (Department of Anthropology, University of Massachusetts, Amherst, MA), Vladimir Sladek (Department of Anthropology and Human Genetics, Charles University in Prague, Czech Republic) sekä Margit Berner (Department of Anthropology, Natural History Museum, Vienna, Austria).
Proceedings of the National Academy of Sciences, PNAS, on yksi maailman lähdeviitatuimmista monitieteellisistä julkaisusarjoista. Suomesta tutkimusta ovat tukeneet Suomen Akatemia ja Suomen Kulttuurirahasto.
Lisätiedot:
Yliopistotutkija Markku Niskanen
[email protected]
puh. 029 448 3288
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1