Tiede nauttii sekä instituutiona että nimettyinä organisaatioina suomalaisten suurta luottamusta. Maamme tieteen ja tutkimuksen taso nähdään hyväksi ja tieteen kykyyn tuottaa luotettavia ja paikkansa pitäviä tuloksia uskotaan laajasti. Myös tieteemme tuleviin kehitysnäkymiin suhtaudutaan myönteisesti.
Tiedot ilmenevät Tiedebarometri 2013 -tutkimuksesta, jossa selvitetään suomalaisten suhtautumista tieteeseen ja tieteellis-tekniseen kehitykseen. Tiedebarometri 2013 on vuonna 2001 käynnistetyn tutkimussarjan viides osa. Tänään julkistetun tutkimuksen on teettänyt Tieteen tiedotus ry.
Kolme neljästä pitää ympäristö- ja luontoaiheita kiinnostavina. Kakkossijan saavuttavat yhteiskunnalliset asiat yleensä (72 %). Kaksi kolmesta (65 %) ilmoittaa seuraavansa kiinnostuksella tiede-, tutkimus- ja teknologia-aiheita. Tieteestä kiinnostuneiden osuus on kasvanut kahdeksan prosenttiyksikköä vuoden 2010 tutkimukseen verrattuna. Myös taloutta, politiikkaa ja yhteiskunnallisia asioita yleensä koskeva kiinnostus on kasvanut vuodesta 2010.
Aihepiirien seuraaminen on sukupuolisidonnaista. Naiset seuraavat miehiä enemmän kulttuuria ja viihdettä, miehet puolestaan naisia enemmän urheilua ja talousasioita. Ympäristö ja yhteiskunnalliset asiat kiinnostavat laajasti molempia sukupuolia. Tiedettä, tutkimusta ja teknologiaa käsittelevät aiheet kiinnostavat erityisesti miehiä.
Tutkimuksen mukaan tieteestä kiinnostuneimman ikäryhmän muodostavat nuorehkot, 26–35-vuotiaat aikuiset. Akateemisesti koulutetut ovat kaikkein kiinnostuneimpia tieteestä, sillä neljä viidestä (82 %) ilmoittaa seuraavansa tiedeasioita. Koulutusaloittain korkeinta kiinnostus on teknis-luonnontieteellisen sekä humanistisen koulutuksen saaneilla.
Lääketiede kiinnostavin tieteenala
Seitsemän kymmenestä suomalaisesta omaa yleiskiinnostusta tieteen kehitystä, uusia tutkimustuloksia ja keksintöjä kohtaan. Kiinnostavimmaksi tieteenalaksi koetaan lääketiede. Useampi kuin kaksi kolmesta (68 %) ilmoittaa seuraavansa sitä mm. uusien lääkkeiden ja hoitomuotojen kehityksen osalta. Lähes yhtä seurattua on ympäristön tilaa koskeva tutkimustieto (66 %). Kyselyyn vastanneista noin puolet oli kiinnostuneita historian- ja kulttuurintutkimuksesta, tietotekniikasta sekä geenitutkimuksesta ja bioteknologiasta. Avaruustutkimus kiinnostaa joka kolmatta.
Tiedepolitiikkaa koskevat asiat koetaan etäisimmiksi (24 %), mutta suomalaisen tieteen kansainvälinen menestys kiinnostaa kuitenkin runsasta kolmannesta (36 %).
Tiedettä koskevan tiedon lähteistä televisio ja radio ovat tärkeimmät (85 % pitää vähintään melko tärkeänä). Lähes yhtä tärkeäksi tiedonlähteeksi koetaan sanomalehdet (75 %). Lähelle perinteisiä joukkoviestimiä sijoittuu internet (internet, tietoverkot ja sosiaalinen media, 69 %).
Internetin tietolähteekseen nimeävien osuus on kasvanut vuoden 2010 mittauksesta neljä prosenttiyksikköä (65 %:sta 69 %:iin). Vuoden 2007 mittauksesta internetin merkitys on kasvanut 15 prosenttiyksikköä. Internet on yhä tärkeämpi väline molemmille sukupuolille, kaikille ikäryhmille ja erilaisen koulutuksen omaaville. Asemaansa netille ovat menettäneet etenkin televisio, radio ja sanomalehdet.
Viimeaikaisista tiedeuutisista tunnistetuimmiksi ja samalla seuratuimmiksi aiheiksi osoittautuivat ihmisen vaikutus ilmastonmuutokseen (87 % ilmoittaa lukeneensa ainakin jonkin verran) sekä D-vitamiinin suositeltava annoskoko (80 %). Lähes yhtä seuratun aiheparin muodostavat yksityisyyden turvaaminen verkkomaailmassa (73 %) ja rokoteturvallisuus (74 %). Nimetyistä ajankohtaisaiheista Higgsin hiukkanen, biopankki, tutkimushankkeiden kilpailuttaminen ja pienten vähemmistökielten elvytys ovat jääneet huomattavasti vähemmälle huomiolle.
AIV-rehu, mobiiliteknologian sovellukset ja ksylitoli tunnetuimpia tieteemme saavutuksia
Tieteen tiedotus ry:n tilaamassa tutkimuksessa selvitettiin myös, miten suomalaiset tuntevat tieteemme saavutuksia ja suomalaisia tieteenharjoittajia. Laajimmin tunnistettu saavutus on AIV-rehu. Kakkoseksi sijoittuvat matkapuhelimiin, mobiiliteknologiaan ja Nokiaan kytkeytyvät ilmaukset. Kolmantena aivan kännykkäkategorian kannoilla seuraa ksylitoli. Lähelle kärkeä kohoavat myös geenitutkimus ja -teknologia. Paljon mainintoja saavat myös Linux sekä syöpätutkimus, -hoidot ja -lääkkeet.
Merkittäväksi tieteenharjoittajaksi nimetään useimmin Esko Valtaoja ja toisena Linus Torvalds. Useita viittauksia saavat myös mm. Kari Alitalo, Jaakko Hämeen-Anttila, Ilkka Hanski, Pekka Himanen, Outi Hovatta, Liisa Keltikangas-Järvinen, Markku Kulmala ja Helena Ranta.
Edesmenneistä tutkijoista merkittäväksi nimetään useimmin ainoa Nobel-palkittu tutkijamme A. I. Virtanen. Hänen kannoillaan seuraa Leena Palotie niin ikään suurella äänimäärällä. Kolmannen sijan saavuttaa Arvo Ylppö.
Kansalaisilta kysyttiin myös kuinka suurta luottamusta he tuntevat erilaisia yhteiskunnallisia instituutioita ja toimijoita kohtaan. Yliopistoihin ja korkeakouluihin luotetaan lähes yhtä vankasti kuin puolustusvoimiin. Useampi kuin seitsemän kymmenestä ilmaisee korkeakouluja kohtaan suurta luottamusta. Vain poliisi koetaan vielä edellä mainittuja luotettavammaksi. Nimetyistä tiede- ja tutkimusorganisaatioista luotetuin on VTT.
Lisätietoja:
Tiedebarometri 2013 -tutkimuksen toteutti Tieteen tiedotus ry:n toimeksiannosta Yhdyskuntatutkimus Oy. Kirjalliseen kyselyyn vastasi 971 henkilöä. Tutkimusraportti ja sen englanninkielinen tiivistelmä ovat Tieteen tiedotus ry:n verkkosivuilla:
http://www.tieteentiedotus.fi/tiedebarometri.html
Lisätietoja antavat tutkija Pentti Kiljunen, Yhdyskuntatutkimus Oy, p. 040 545 8011 ja Tieteen tiedotus ry:n puheenjohtaja, professori Markku Löytönen, Helsingin yliopisto, p. 0500 412 928.
Suomen Akatemian viestintä
tiedottaja Terhi Loukiainen
p. 029 533 5068
etunimi.sukunimi(at)aka.fi
Suomen Akatemian verkkosivut www.aka.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1