Lappeenrannan museoissa vietetään Linnoituksen Vanhankaupungin perhepäivää 11. 8. lauantaina. Linnoituksessa sijaitsevissa museoissa on lauantaina vapaa pääsy ja Etelä-Karjalan museolla on mm. Pinssipaja klo 13–15, johon voi kuka tahansa osallistua.
Lappeenrannan taidemuseolla on ohjelmassa taiteilijatapaaminen, kun Caj Bremer saapuu esittelemään klo 13 alkaen omia valokuviaan näyttelykierroksella. Kierros kestää noin reilun tunnin.
Lappeenrannan taidemuseon näyttelyt (Kristiinankatu 8-10):
Takaisin Karjalaan – Caj Bremer Neuvosto-Karjalan runokylissä
Suomalaisen kuvajournalismin uranuurtaja valokuvaaja Caj Bremer (s. 1929) ja toimittaja Sakari Määttänen (1938 – 1992) tekivät viisi matkaa Neuvosto-Karjalaan vuosina 1979–1982. Matkojen pohjalta syntyi kaikkiaan 12-osainen Helsingin Sanomien julkaisema matkakertomus, joka tarjosi suomalaisille mahdollisuuden kurkistaa alueen todellisuuteen ensi kertaa sitten jatkosodan päättymisen vuonna 1944. Saamansa poikkeusluvan turvin Bremer ja Määttänen kiersivät Vienna Karjalassa, Kannaksella, Laatokan alueella, Aunuksessa ja Äänisen alueella.
Matkojen aikana kuvatuista suurelta osin ennen julkaisemattomista kuvista Gallen-Kallela Museo tuotti vuonna 2016 näyttelyn, joka kuraattoreina toimivat valokuvaajat Martti Jämsä ja Hans von Schantz. Näyttely on aiemmin ollut esillä myös Kajaanin taidemuseossa vuonna 2017.
Unimaailmani – Caj Bremerin valografiikkaa
Mustavalokuvauksen mestarin niukkaväriset mystiset kuvat on kuvattu Sipoossa Caj Bremerin (s. 1929) kodin ympäristössä. Kuvaaja ei paljasta miten hänen luontokuvaa ja unimaisemaa yhdistävät valografiikaksi kutsumansa kuvat ovat tehty. Taustalla on kuitenkin vuoden 2015 auringonpimennyksen aikana saatu oivallus ja sitä seuranneet ensimmäiset unikuvat. Jokaisessa hennolle japaninpaperille vedostetussa Unikuvassa onkin aurinko eli auringon valoa ja jonkinlainen maisema. Mikään muu ei näissä unikuvissa olekaan niin selvää. Unimaailmani -sarjan kuvat ovat syntyneet vuosien 2015–16 aikana.
Eläinten parissa
Tämä eläinaiheinen näyttely on koottu Lappeenrannan taidemuseon omista kokoelmista. Se on ensisijaisesti suunnattu perheen pienimmille, mutta kaikki löytävät siitä varmasti mielenkiintoista katseltavaa.
Eläimet valittiin näyttelyn aiheeksi siksi, että niiden avulla voi opettaa erilaisin tarinoin esimerkiksi historiasta tai biologiasta. Teosten eläimissä saattaa myös nähdä inhimillisiä piirteitä, jolloin katsojan on helppo lähestyä niitä. Näyttelyssä onkin vahva pedagoginen vire ja siihen liittyviä tehtäviä on käytettävissä viereisellä pöydällä.
NAIS! teoksia Lappeenrannan taidemuseon kokoelmista
Näyttely esittelee kokoelmiemme naistaiteilijoiden teoksia eri aikakausilta. Vanhin esillä oleva teos on 1860-luvulta ja uusin vuodelta 2016. Teoksia on sekä paikallisesti että valtakunnallisesti tunnetuilta taiteilijoilta. Esillä on muun muassa Ellen Thesleffin, Elin Danielson-Gambogin, Ester Heleniuksen, Ina Collianderin, Aino von Boehmin, Eva Cederströmin, Tove Janssonin, Annu Vertasen, Tuulikki Pietilän ja Leena Luostarisen töitä. Näyttelyssä tekniikat vaihtelevat piirustuksista valualumiinisiin veistoksiin ja perinteisiin öljymaalauksiin. Mukana on jo aiemmin nähtyjä suosikkeja sekä ensimmäistä kertaa näytteille asetettuja teoksia.
Näyttelyn vanhin, Ida Silfverbergin maalaama teos on lahjoitettu Etelä-Karjalan museolle yksityishenkilön toimesta. Teos on kopio alankomaalaisen taiteilijan, Gabriël Metsun teoksesta. Näyttelyn uusimmat kokoelmahankinnat ovat puolestaan Marjukka Korhosen veistokset Janne ja Vasa, jotka on ostettu kokoelmaan tänä vuonna.
Näyttely on saanut inspiraatiota viimeaikaisesta #Metoo -kampanjasta. Naiset ovat kautta taiteen historian olleet marginaalissa ja aliedustettuina miehisiin kollegoihinsa verrattuna. Vaikkakin nykyään asiat ovat onneksi muuttuneet, on aina aika ajoin hyvä luoda katsaus menneeseen, jolloin naisen taiteilijauran esteenä oli usein perhe ja avioituminen sekä yhteiskunnallinen paheksunta. Katsoja voikin näyttelyssä vieraillessaan pohtia näkyykö taiteilijan sukupuoli näyttelyn teoksissa tai niiden aiheissa? Onko sillä nykymaailmassa edes mitään väliä? Entä naisen asema yhteiskunnassa, ovatko historialliset muutokset nähtävissä näyttelyn teoksissa?
Etelä-Karjalan museon näyttelyt(Kristiinankatu 15):
Leijonasta siniristiin – Suomen lippu 100 vuotta
Suomen siniristilippu täyttää 100 vuotta 28.5.2018. Etelä-Karjalan museon juhlanäyttely esittelee Suomen lipun historiaa alkaen Ruotsin Itämaan ajoista Venäjän Suuriruhtinaskunnan ajan kautta itsenäistymiseen ja tähän päivään. Lippu ei ole vain tangossa hulmuava kangas vaan sen avulla vaikutetaan, luodaan mielikuvia ja ilmaistaan mielipiteitä. Olympialaiset, käyntikortti, mielenosoitus, kotka, leijona, esite, Paavo Nurmi ja jääkiekkojoukkue, kaikkia näitä yhdistää lippu. Näyttelyn kuraattorina toimii valtiotieteen tohtori, Haminan Lippumaailman toiminnanjohtaja Kimmo Kiljunen.
Rajalla- Kolme karjalaista kaupunkia
Etelä-Karjalan museossa on lisäksi esillä perusnäyttely Rajalla - Kolme karjalaista kaupunkia, joka tutustuttaa Lappeenrannan, Viipurin ja Käkisalmen kaupunkien vaiheisiin tekstien, kuvien, karttojen, piirustusten, esineiden sekä ääninauhojen ja videoiden avulla.
Lisätiedot:
amanuenssi Hanna Lommi
040 563 7618
Lappeenranta on uusiutuvan energian ja puhtaan ympäristön pioneerikaupunki, jonka intohimona on ongelmien ratkaiseminen. Olemme Suomen ilmastopääkaupunki täynnä uutta energiaa, rohkeaa ajattelua ja kansainvälistä osaamista. Vain kaksi tuntia Helsingistä Kaakkois-Suomessa, EU:n ja Venäjän rajalla sijaitsevassa noin 73 000 asukkaan yliopisto- ja matkailukaupungissa uskallamme ja teemme. Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT), innovatiivinen toimintaympäristö tekijöineen ja hyvät verkostot helpottavat kansainvälisen liiketoiminnan aloittamista ja laajentamista. Lappeenrannan saavutettavuus on erinomainen kansainvälisen lentokentän ansiosta. www.lappeenranta.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1