Tekoälyteknologia tuo merkittävän avun sote-alalle
Jyväskylän yliopiston IT-tiedekunnan tutkijat tunnistivat yli 30 käyttötapausta, joissa tekoälytuetuilla ratkaisuilla voidaan merkittävästi tehostaa sote-palveluja. Tekoälyteknologioiden soveltaminen soten eli sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen osa-alueisiin nähdään yhdeksi merkittävimmistä keinoista saavuttaa terveydenhuollon menoihin kohdistuvat säästötavoitteet.
Tutkijoiden tunnistamat esimerkit kattavat eri terveydenhuollon osa-alueet: yksilön, diagnostiikan, hoitoprosessit ja johtamisen. Ideat käyttötapauksiin löydettiin työpajoissa, joihin osallistui yli 250 tekoälyyn erikoistunutta tutkijaa ja asiantuntijaa monilta eri tieteenaloilta aina terveydenhuollosta gerontologiaan, sosiologiaan ja IT-alaan.
- Tutkijat analysoivat parhaillaan yksityiskohtaisesti työpajoissa tunnistettuja käyttötapauksia ja tekevät arvonmäärityslaskelmia. Tekoälysovelluksiin erikoistunut tutkijaryhmä testaa ideoiden toimivuutta käytännössä prototyyppien avulla, kertoo hankkeen vastuullinen johtaja professori Pekka Neittaanmäki.
Käyttötapaukset jakaantuivat kansallisen tason, organisaatiotason, ennakoivan ja omaehtoisen terveyden ja hyvinvoinnin sekä yksittäisten sairauksien hoidon ratkaisuihin. Suurimmat suorat hyödyt löydettiin työaikasäästöissä, tuottavuuden nousussa ja asiakkaan hoidon tehostumisena. Useissa tapauksissa kuitenkin vielä tärkeämpiä ovat epäsuorat hyödyt, kuten diabeteksen tai syrjäytymisen ennaltaehkäisy.
Kun käyttötapausjoukkoa tarkastellaan kokonaisuutena, voidaan todeta, että siirtyminen korjaavista terveyden- ja hyvinvoinnin palveluista kohti yksilön omaehtoista terveyden ylläpitoa on perusteltua. Esimerkiksi kuluttajamarkkinoille suunnatut terveydenhuollon ja potilaan väliseen viestintään kohdennetut tekoälypohjaiset palvelut auttaisivat tehokkaasti vähentämään kansansairauksia.
Tekoälyn hyödyntäminen tukee myös päätöksentekoa perinteisiä sovelluksia monipuolisemmin. Lisäksi sovellus mahdollistaa tulevaisuudessa muun muassa kuvien analysoinnin, segmentoinnin ja alustavat diagnoosivaihtoehdot. Tekoälyteknologioita voidaan hyödyntää kattavasti eri sairauksien yksilöllisessä hoidossa ja sen avulla voidaan säästää työaikaa, nopeuttaa hoitoprosesseja sekä vähentää virheitä ja tarpeettomia hoitoja.
- Tulokset ovat olleet erittäin lupaavia, toteaa Pekka Neittaanmäki.
Tutkimus toteutettiin Value from Public Health Data with Cognitive Computing –hankkeessa. Hankkeessa selvitettiin kognitiivisen tietojenkäsittelyn teknologian soveltuvuutta Suomen uudessa digitalisaatioon pohjautuvassa SOTE-järjestelmässä. Hankkeessa toteutettu tutkimus tehtiin hyödyntämällä IBM:n kehittämää, toistaiseksi ainutlaatuista Watson Health-teknologiaa.
Linkki raporttiin Tekoälyn soveltaminen terveydenhuollossa ja hyvinvoinnissa
Lisätietoja:
Professori Pekka Neittaanmäki, [email protected], puh. 040 550 7005
Tietoa julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi.
