Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Tiede ja tutkimus » Supernova 1987A:n räjähdyksestä havaittu ensimmäisen kerran radioaktiivista hajoamista

Oulun yliopisto

Supernova 1987A:n räjähdyksestä havaittu ensimmäisen kerran radioaktiivista hajoamista

Tiedote.
Julkaistu: 18.10.2012 klo 11:11
Julkaisija: Oulun yliopisto

Oulun yliopisto, astrofysiikan tutkimusryhmä
Tiedote 18.10.2012

Supernova 1987A:n räjähdyksestä havaittu ensimmäisen kerran radioaktiivista hajoamista

Tutkijat ovat löytäneet merkkejä radioaktiivisesta hajoamisesta avaruudessa räjähtäneen supernovan jäänteestä. Havainto tehtiin supernovasta 1987A, joka räjähti Suuressa Magellanin pilvessä 160000 valovuoden etäisyydellä Auringosta.

Supernova 1987A on niin lähellä Maata, että tähden räjähdyksen eli supernovan voi nähdä paljain silmin, kun sen valo ensimmäistä kertaa saapui maapallolle helmikuussa 1987. Titaanin radioaktiivisesta hajoamisesta syntyvä kova röntgensäteily löydettiin Euroopan avaruusjärjestön Integral-gammasädeavaruusobservatorion avulla.

Tähti on kuin ydinvoimala, jonka ytimessä vety muuttuu heliumiksi. Jos tähti on yli kahdeksan kertaa Aurinkoa painavampi, se räjähtää supernovana, kun se on polttanut vetypolttoaineensa loppuun. Räjähdyksen aikana lämpötila nousee niin korkeaksi, että se synnyttää raskaita alkuaineita, kuten titaania, rautaa, kobolttia ja nikkeliä, jotka lentävät avaruuteen. Suuren vapautuneen energian takia supernova voi muutaman viikon ajan loistaa kirkkaammin kuin koko galaksi. Sen jälkeen supernovajäänne hehkuu monien vuosien ajan radioaktiivisten alkuaineiden luonnollisen hajoamisen takia.

Jokainen alkuaine synnyttää hajotessaan sille ominaisia spektriviivoja. Niistä voidaan päätellä supernovajäänteen kemiallinen koostumus. Ensin supernovasta löydettiin sormenjäljet eri alkuaineista hapesta kalsiumiin, jotka ovat syntyneet jäänteen ulkokerroksissa. Sen jälkeen nähtiin sisäkerroksissa syntynyt aine, jossa nikkeli-56 hajoaa koboltti-56:ksi ja sitten rauta-56:ksi.

Nyt Integral on ensimmäistä kertaa havainnut supernova 1987A:n jäänteestä myös merkit röntgensäteilystä, joka syntyy, kun titaani-44 hajoaa. Tähtitieteilijät ovat laskeneet, että supernova on tuottanut 0,03 % Auringon massaa vastaavan määrän titaani-44:ää. Tämä massa on lähellä teoreettista maksimia ja kaksi kertaa enemmän kuin on havaittu toisesta supernovajäänteestä, Kassiopeia A:sta. Näin iso määrä titaania todennäköisesti syntyy vain erikoistapauksessa, esimerkiksi epäsymmetrisessä räjähdyksessä.

Integralin löytö vaikuttaa teorioihin supernovaräjähdyksestä. Havainnot laajentavat ymmärrystä siitä, mitä tapahtuu massiivisten tähtien elämän loppuvaiheessa.

Kansainvälinen tutkimusryhmä, johon kuuluu tutkija Sergey Tsygankov professori Juri Poutasen johtamasta fysiikan laitoksen astrofysiikan tutkimusryhmästä ja Suomen ESO-keskuksesta, julkaisee tutkimustulokset Nature-lehdessä 18.10.2012.

Lisätietoja:
Artikkeli Nature-lehdessä:
http://www.nature.com/nature/journal/v490/n7420/full/nature11473.html
tutkija, tohtori Sergey Tsygankov

professori Juri Poutanen, fysiikan laitos, Oulun yliopisto, puh. 0294 48 1962
sähköpostit: etunimi.sukunimi@oulu.fi

Hae kategoriasta

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs