Helmikuun lopussa 2019 päättyneeseen Suo-keruuseen vastasi yhteensä 78 henkilöä. Aineisto on laajuudeltaan 280 sivua ja 137 kuvaa, ja se sisältää myös yhden videon. Vastaajille suo on tärkeä ja kunnioitusta herättävä, hetkittäin pelottava, mutta silti oleellinen osa suomalaista luontoa. Suolle suunnataan marjastamisen, retkeilemisen, luontoelämyksien ja rentoutumisen merkeissä.
Vastauksissa suo näyttäytyy muun muassa lapsuusmuistoissa, nykypäivän arjessa, koko elämän mukana kulkeneena elementtinä, työnä, sielunmaisemana, inspiraation lähteenä ja oman erityisen merkityksensä saavana paikkana. Suo kuvataan moniaistillisena elämyksenä ja varsinkin suon tuoksut, äänet, eläimistö ja kasvisto suon tarjoamia antimia unohtamatta ovat monelle syitä palata suolle uudelleen ja uudelleen. Myös eri vuodenajat ja säätilat muuttavat suomaisemaa sekä sen ominaisuuksia saaden kulkijan kerta toisensa jälkeen ihmettelemään. Vaikka suo on hetkittäin haastava kulkea ja saattaa nopeastikin yllättää kävijänsä, se on silti monelle juuri se erityinen ja turvallinen paikka rauhoittua ja löytää yhteys luontoon. Suo halutaan kokea yksin ja yhdessä. Moni suuntaa suolle löytääkseen itsensä tai päästäkseen hetkeksi muualle.
Soiden ojitus sekä soiden käyttäminen teollisuuden raaka-aineena herättää monenlaisia mielipiteitä ja se tulee ilmi myös vastauksista. Luonnontilaisuus ja koskemattomuus nähdään tärkeinä sekä suon ekologisen monimuotoisuuden säilymisen kannalta että suon positiivisten ilmasto- ja ympäristövaikutusten vuoksi. Moni puhuu myös soiden ennallistamisen puolesta. Soiden säilymistä ja niiden suojelemista arvostetaan jo siksi, että myös jälkipolvet saavat nauttia suomaisemasta.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura järjesti Suo kirjoitus- ja kuvakeruun 1.9.2018–28.2.2019. Vastaukset on arkistoitu SKS:n arkiston Joensuun toimipisteeseen.
Kiitämme kaikkia keruuseen osallistuneita! Vastaajien kesken arvotut kirjapalkinnot on postitettu voittajille.
Lisätietoja: SKS:n arkiston Joensuun toimipiste, [email protected]